KAISU – Ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030

Ajankohtaista RSS

Ilmastopolitiikan suunnitelma lausunnoille loppukeväästä

21.2.2017
Biotalous ja puhtaat ratkaisut -ministerityöryhmä päätti viime perjantaisessa kokouksessaan, että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan kaavailluista päästövähennystoimista sekä koko suunnitelman vaikutuksista ja vaikuttavuudesta halutaan vielä tämän hetkistä tarkempaa tietoa.

Mikä KAISU – Taustaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalle

Suomen ilmastolain toimeenpano aloitetaan laatimalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2030.  Suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria – liikennettä, rakennusten erillislämmitystä, jätettä ja maataloutta – ja sisältää ilmastotoimenpideohjelman ja päästökehitysarviot. Ympäristöministeriö koordinoi suunnitelman laatimista, ja kukin ministeriö valmistelee omaa hallinnonalaansa koskevan osuuden suunnitelmaan.

Ilmastopolitiikan suunnitelma sovitetaan tarvittavilta osin yhteen muun energia- ja liikennepolitiikan suunnittelun, kuten työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Energia- ja ilmastostrategian, kanssa. Suunnitelmaa valmisteltaessa sidosryhmille ja muulle yleisölle varataan tilaisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen ja esittää siitä mielipiteensä. Valmistelun yhteydessä arvioidaan suunnitelman ympäristövaikutukset sekä taloudelliset, sosiaaliset ja muut vaikutukset.

Valtioneuvoston on määrä hyväksyä suunnitelma kuluvan vaalikauden aikana.

Suunnitelman sisältö

Suunnitelmaan sisältyy toimenpideohjelma, jossa esitetään, millä toimilla ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään ja ilmastonmuutosta hillitään päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Toimenpideohjelmassa esitetään seuraavat asiat:

  • kansainvälisistä sopimuksista ja Euroopan unionin lainsäädännöstä johtuvat sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi;
  • nykyiset päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin kohdistuvat politiikkatoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja avio niiden vaikuttavuudesta;
  • pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman ja tämän sitoumusten mukaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisesti tarvittavat uudet päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin kohdistuvat politiikkatoimet ja arvio niiden vaikuttavuudesta;
  • muut tarpeelliseksi katsotut seikat.

Lisäksi suunnitelmaan sisältyy päästökehitysarviot kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä ja politiikkatoimien vaikutuksista siihen. Päästökehitysarvioissa esitetään seuraavat asiat:

  • tiedot Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen kehityksestä vuodesta 1990;
  • tiedot päästökauppasektorin ja päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöjen kehityksestä vuodesta 2005;
  • arvio kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen ja erikseen päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöjen kehityksestä suunnitelman hyväksymistä seuraavien 10-20 vuoden aikana nykyisten politiikkatoimien perusteella;
  • arvio päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöjen kehityksestä suunnitelman hyväksymistä seuraavien 10-20 vuoden aikana nykyisten ja uusien politiikkatoimien perusteella;
  • muut tarpeelliseksi katsotut seikat.

Valmistelun aikana pidettyjä tilaisuuksia:

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman sukupuolivaikutusten arviointityöpaja 6.2.2017

Arvioinnin kohteena olivat keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi taakanjakosektorilla. Erityisesti liikenteeseen, lämmitykseen, asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan liittyvillä päästövähennystoimilla saattaa olla sukupuolivaikutuksia.

Ilmastosuunnitelma 2030 – missä mennään: 24.11.2016 Vanhalla Ylioppilastalolla – katso esitykset ja videotallenteet

Miten keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelu etenee? Mitä eri toimialojen parhaat asiantuntijat tuumivat ehdotetuista päästövähennyskeinoista? Mitä uutta tutkimuskentällä?

Kuntien ja alueiden edustajille suunnattu sidosryhmätilaisuus 21.9.2016 (YM)

KAISU-valmistelussa kuultiin kuntien ja alueiden toimijoita ympäristöministeriössä järjestetyssä tilaisuudessa. Käytännön esimerkkien kautta saatiin kuulla ja nähdä, että loistavia päästövähennyskeinoja on jo käytössä eri puolilla Suomea – seuraavaksi ne pitää saada entistä laajempaan käyttöön. Oivallisia ideoita kerättiin myös työpajassa.

Maatalouden päästövähennyksiä koskeva sidosryhmätilaisuus 6.9.2016 (MMM)

Vuorovaikutteisessa tilaisuudessa puhuneiden Luken tutkijoiden Kristiina Reginan ja Heikki Lehtosen mukaan maatalouden päästävähennyksissä painottuu toimien keskinäiset – monimutkaisetkin – kytkennät ja toimien riippuvuus sekä trendeistä (esim. lihan ja maidon kulutus) että yksittäisten viljelijöitten toimista.

Liikenteen päästövähennyksiä koskeva sidosryhmätilaisuus 31.8.2016 (LVM)

Liikenteen päästöt muodostavat suurimman osuuden Suomen taakanjakosektorin päästöistä (n. 40 %).  Sidosryhmätilaisuus keräsi runsaasti osallistujia ja keskustelu kävi vilkkaana niin EU-komission kesäpaketin tavoitteen kuin mahdollisten liikenteen päästövähennystoimien osalta. Eniten keskustelua käytiin biopolttoaineista ja sähköautojen kehityksestä.

Ilmastosuunnitelma 2030 -seminaari 12.2.2016

Miten Pariisin sopimus ja EU:n 2030-tavoitteet näkyvät Suomen ilmastopolitiikassa tulevina vuosina? Millaisia toimia liikenteessä, asumisessa, maataloudessa ja jätehuollossa tarvitaan, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa?  Ilmastosuunnitelma2030:n kick off -seminaari järjestettiin ympäristöministeriössä 12.2.2016.

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Magnus Cederlöf, p. 0295 250 060, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ylitarkastaja Johanna Kentala-Lehtonen, p. 0295 250 358, etunimi.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 3.6.2015 klo 13.43, päivitetty 21.2.2017 klo 11.00