EU ja Suomi vähentäneet päästöjään Kioton pöytäkirjaa tehokkaammin

Tiedote 6.5.2014 klo 14.09

EU on vähentänyt päästöjään tehokkaammin kuin mihin se on Kioton pöytäkirjassa sitoutunut. Alustavien tietojen mukaan EU:n jäsenmaiden ja Islannin vuosittaisten päästöjen keskiarvo on 2008–2012 ollut 18,8 % vähemmän kuin vertailuvuonna, kun vuonna 1997 määritetty tavoite EU:lle oli -8 %. Vuonna 2020 päästöjä arvioidaan aiheutuvan noin 24,5 % vähemmän kuin vertailuvuonna, kun Kioton koko toiselle velvoitekaudelle (2013–2020) asetettu tavoite on 20 % vähemmän. Koko kaudella 2013–2020 EU:n päästöjä arvioidaan olevan 22,8 % vähemmän kuin vertailuvuonna. Myös Suomi on selvällä marginaalilla saavuttamassa kaudelle 2008–2012 Kioton pöytäkirjassa asetetun päästötavoitteen. Luvut käyvät ilmi EU:n YK:n ilmastosopimukselle 30. huhtikuuta antamasta lähetteestä.

Vuosien 2008–2012 päästövähennykset johtuvat pääsääntöisesti ilmasto- ja energiasektorin rakenteellisista muutoksista ja vain osittain talouskriisistä. Erityisesti uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat vähentäneet päästöjä.Tilastot kertovat myös, että EU:ssa ja Islannissa taloudellinen kasvu on onnistuttu eriyttämään päästöjen kasvusta. Vuosina 1990–2012 EU-maiden ja Islannin yhteenlaskettu BKT kasvoi yli 44 %, kun taas kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 19 prosenttia. Päästöintensiteetti eli päästöjen suhde kansantalouden kokoon lähes puolittui, ja EU:n päästöintensiteetti on nyt suurimpien talousalueiden alhaisimpia. Vuonna 2012 EU:n kansalainen tuotti keskimäärin 9 tonnin päästöt, mikä on 24 % vähemmän kuin vuonna 1990.

Suomen päästöintensiteetti vuonna 2012 oli EU:n jäsenmaista 11. alhaisin, mutta vähentynyt hieman hitaammin kuin muualla EU:ssa ja Islannissa vuosina 1990–2012. Päästöt asukasta kohden ovat EU:n seitsemänneksi korkeimmat ja vähentyneet hieman hitaammin kuin muualla EU:ssa 1990–2012.

Jos päästövähennystahti jatkuu samana, EU tulee vuoteen 2020 mennessä nykyisillä toimenpiteillä vähentämään päästöjä 5,5 gigatonnia enemmän kuin mihin se on Kioton sopimuksessa sitoutumassa 2008–2020. Suuruusluokkaa hahmottaa se, että 5,5 gigatonnia on enemmän kuin EU:n ja Islannin yhteenlasketut päästöt olivat vuonna 2012. Yksittäisten jäsenmaiden sekä koko EU:n tasolla on jo tehty, suunnitellaan ja otetaan käyttöön myös uusia toimia, joiden avulla päästövähennys voi olla vielä tätä suurempi.

Lisätietoja

Pääneuvottelija Harri Laurikka, ympäristöministeriö, p. 0295 250 156, etunimi.sukunimi(at)ymparisto.fi