Itämeren suojelukomissio laatii Suomen johdolla kunnianhimoista merensuojelusuunnitelmaa

Uutinen 15.1.2019 klo 14.48
Helcom leadership
 

Suomi on Itämeren suojelukomission, Helcomin, puheenjohtajana kahden vuoden ajan vuosina 2018-2020. Puheenjohtajana Suomi on keskeisesti vaikuttamassa siihen, minkälaista yhteistyötä Itämeren alueella tehdään ja mihin merensuojelun panokset laitetaan. Suomen puheenjohtajakaudella uudistetaan keskeisin Itämeren suojelun suunnitelma Helcomin Baltic Sea Action Plan.

Suomen vesien- ja merenhoidon asiantuntijat kokoontuivat ympäristöministeriöön 11.1. pohjustamaan Helcomin toimintaohjelman päivitystä. Tilaisuus johdatti noin 80-päisen suomalaisen asiantuntijajoukon Helcomin ajankohtaisiin kysymyksiin ja työskentelystä saatiin ratkaisuaihioita keskeisiin Itämeren suojelun ongelmiin.

Suomi on vahvasti sitoutunut Helcomin toimenpideohjelman uudistamiseen. Sidosryhmätilaisuudessa keskityttiin erityisesti neljään teemaan: hajakuormituksen vähentämiseen maa- ja metsätaloudesta, pistekuormituksen vähentämiseen, merensuojelun ja kalastuksen yhteensovittamiseen ja meren pohjien kunnon parantamiseen.

Helcomin aikaisempi toimintaohjelma on vuodelta 2007. Sen toteutus on edennyt ja jatkuu vuoteen 2021 asti. Kunnianhimoisena tavoitteena ollutta hyvää meriympäristön tilaa ei kuitenkaan uskota saavutettavan siihen mennessä.

Merensuojelu on yhteistyölaji

Suomen puheenjohtajuus osuu aikaan, jolloin meren tila puhuttaa niin päättäjiä kuin suomalaisia yleisesti. Kesä 2018 jäi historiaan sinileväkesänä, jolloin vesiensuojelu sai tuekseen rahoitusta. Budjettiriihi linjasi sen tehostamiseen 45 miljoonaa euroa vuosille 2019-2021. Helcomin puheenjohtaja, ympäristöneuvos Saara Bäck ympäristöministeriöstä muistutti, että ongelmien ratkomiseen tarvitaan valtioiden välistä yhteistyötä. ”Hallitustenvälinen Helcom-sopimus on yksi parhaita yhteistyön, ennakoinnin ja asiantuntemuksen edistäjiä”, Bäck kiitteli. Työhön osallistuvat kaikki rantavaltiot, Euroopan komissio sekä tarkkailijajäseninä useat Itämeritason järjestöt.

Itämeren rantavaltioiden ministerit ja EU:n komissaari päättivät toimintasuunnitelman päivittämisestä viime vuonna. Samalla päätettiin kiristää tahtia nykyisen ohjelman toteutuksessa. ”Uudistettu ohjelma viedään Helcomin ministerikokouksen hyväksyttäväksi vuoden 2021 loppupuolella”, Suomen Helcom-valtuuskunnan johtaja Maria Laamanen ennakoi. ”Helcomissa on sovittu, että ohjelman kunnianhimoisuuden tasosta ei tingitä. Tavoitteena on vahva ohjelma. Päivitys rakentuu Helcomin visiolle hyvinvoivasta Itämerestä, jonka ympäristön tila on hyvä, Laamanen selostaa.” Uutta ohjelmaa kaavaillaan toteutettavan vuoteen 2030 asti.

Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa meren hyvän tilan saavuttamista

Itämeren ravinnekuormitus on vähentynyt, haitallisia ja vaarallisia aineita tavataan aiempaa vähemmän ja monien eliölajien tila on parantunut. Tila on kuitenkin edelleen pääosin heikko ja lähes koko meri on rehevöitynyt. Ilmastonmuutos uhkaa heikentää tilaa entisestä.

Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Markku Viitasalo muistutti, että ilmastonmuutos muuttaa elinympäristöjä ja hankaloittaa merensuojelua. Viitasalon mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten merien lämpötilan nousu, paikalliset ääreiset sääilmiöt, vedenpinnan nousu ja rehevöitymisen paheneminen ovat kaikki toteutuneet tai niiden ennustetaan toteutuvan. ”Itämeren lämpötila on noussut nopeammin kuin valtamerien ja nousu jatkuu, mikä voi tuoda meille lisää vieraslajeja. Myös suolapitoisuus todennäköisesti alenee, mikä vaikuttaa lajien levinneisyyteen ja sitä kautta suojelun painopisteisiin”, Viitasalo kuvasi.

Samuli Korpinen Suomen ympäristökeskuksesta kuitenkin nosti esiin, että yleisestä heikosta tilasta huolimatta lähes viidennes Helcomin rehevöitymisindikaattoreista ja kolmannes biodiversiteetti-indikaattoreista osoittavat ympäristön tilan olevan hyvä, ja rehevöitymistilassa on tapahtunut paranemista pitkällä aikavälillä. Tulevilla toimenpiteillä on siis mahdollista saada kaivattuja tuloksia. ”Työssä tarvitaan pitkiä aikasarjoja siitä, kuinka kehitys on muuttunut”. Hyvänä esimerkkinä toimivat typen ja fosforin määrän ja rehevöitymisen tilastot. Niistä nähdään, että kuormituksen vähentyessä tila paranee viiveellä, Korpinen muistuttaa.

Ympäristöministeriö tulee järjestämään puheenjohtajuutensa aikana lisää tilaisuuksia toimenpideohjelman valmistelusta.

Lisätietoja Suomen Helcom-puheenjohtajuudesta ja merensuojelusta:

ympäristöneuvos Saara Bäck, Helcomin puheenjohtaja p. 0295 250 337,

ympäristöneuvos Tarja Haaranen, Helcomin varapuheenjohtaja, p. 0295 250 282

ympäristöneuvos Maria Laamanen, Suomen HELCOM-valtuuskunnan johtaja p. 0295 250 359,

etunimi.sukunimi@ym.fi

Raportti Suomen merien tila 2018

Helcomin raportti Itämeren tilasta

YM:n tiedote Helcom-puheenjohtajuudesta 6.3.2018