SY 2/2015 Toiveet ja todellisuus

Nuorten asuminen 2014

Päivi Kilpeläinen, Eeva Kostiainen ja Seppo Laakso, 2015

Suomen ympäristö 2/2015, Asuminen, s. 116. Ympäristöministeriö. ISBN: 978-952-11-4378-6 (PDF).

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitetään 18–29-vuotiaiden nuorten asemaa asuntomarkkinoilla, nykyistä asumista sekä asumiseen liittyviä suunnitelmia, ongelmia ja toiveita. Tutkimuksen aineisto kerättiin nuorille suunnatulla valtakunnallisella puhelinkyselyllä. Aiemmat vuosina 1991, 1995, 2005 ja 2010 toteutetut nuorten asumista koskevat tutkimukset mahdollistavat asumisessa tapahtuneiden muutosten ajallisen vertailun. Ensimmäistä kertaa kysely kohdennettiin myös maahanmuuttajataustaisille nuorille. Uusia teemoja tässä tutkimuksessa ovat maahanmuuttajanuorten asumisen lisäksi nuorten asunnottomuus, heidän asuntomarkkinoilla kokemansa syrjintä sekä asenteet yhteisöllistä asumista kohtaan. Kyselyaineiston analyysin lisäksi julkaisu sisältää luvun nuorisoasumisen määrällisestä tulevaisuuden tarpeesta sekä artikkelit nuorten asunnottomuudesta,opiskelija-asumisen tulevaisuudesta ja nuorten asumisen tuista.

Nuoret asuvat muuta väestöä ahtaammin ja yleisintä on vuokra-asuminen. Maahanmuuttajataustaisten nuorten asema asuntomarkkinoilla on selvästi kantaväestön nuoria heikompi. Nuorten asumistoiveet heijastelevat suomalaisten yleisiä toiveita omistusasumisesta pientalossa luonnonläheisessä ympäristössä, mutta tulokset antavat jonkin verran viitteitä urbaanin asumisen suosion kasvusta. Keskeinen jakaja nuorten asumisessa ja asumistoiveissa on maantieteellinen sijainti: pääkaupunkiseutu poikkeaa muusta Suomesta ja kaupungit poikkeavat taajamista ja haja-asutusalueista. Taloudellinen tilanne heijastuu jossain määrin enemmän nuorten asumiseen kuin vuoden 2010 tutkimuksessa. Asumismenoista hyvin selviävien nuorten osuus on hieman laskenut, ja useampi on joutunut sopeuttamaan toimintaansa selvitäkseen asumiskustannuksistaan. Vaikeimmassa asemassa ovat yksin kaupunkien keskustoissa asuvat nuoret. Entistä harvempi nuori asuu omistusasunnossa ja useampi suunnittelee asunnon ostoa vasta pidemmällä aikavälillä. Kotona asuvat nuoret puolestaan suunnittelevat >muuttoa aiempaa harvemmin. Valtaosa nuorista selviää kuitenkin asumismenoista hyvin eikä asuminen aiheuta suurimmalle osalle huolta. Nuorten kokemukset syrjinnästä ja asunnottomuudesta ovat verrattain yleisiä. Suhtautuminen yhteisölliseen asumiseen ei ole nuorten keskuudessa täysin varauksetonta, mutta se nähdään kuitenkin yleisesti hyvänä keinona alentaa asumiskustannuksia.

Nuorisoasuntojen tarjontaa tulisi lisätä erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa sekä Tampereen seudulla. Väestöennusteiden mukaan nuorten määrä kasvaa näillä alueilla edelleen tulevaisuudessa, erityisesti maahanmuuton vaikutuksesta, mutta vuokra-asuntomarkkinat ovat jo ennestään kireät.

Lisätietoja:

Hallitussihteeri Ville Koponen, ympäristöministeriö,
Erityisasiantuntija Tuula Tiainen, ympäristöministeriö,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 23.1.2015 klo 9.15, päivitetty 20.2.2015 klo 12.27