Ympäristö 2011

Ympäristö 1/2011


Artikkelit

Sirpa Pellinen: Huoli lumesta kasvaa Lake Placidissa
Vuoden 1980 talviolympialaisten näyttämö Lake Placid on vaikeassa tilanteessa. Alueelle tärkeä matkailuelinkeino on kukoistanut yhdessä talviurheilun kanssa, mutta ilmastonmuutos tietää niille molemmille huonoja, lumettomia aikoja.

Kari Rissa: Ilmastokokouksesta tasapainoinen päätöspaketti
Cancúnin ilmastokokouksessa päästiin sitkeän työn jälkeen sopimukseen. Vaikka sarkasti voisi sanoa, että ilmastoneuvottelu pelastettiin, muttei maapalloa, lopputulosta on yleisesti luonnehdittu tasapainoiseksi päätöspaketiksi.

Riku Cajander: Miten voi Itämeren kalasto?
Liikakalastus, ilmastonmuutos, rehevöityminen, happamoituminen ja hylkeet uhkaavat kala-aittaamme Itämerta. Meribiologi Jonna Engström-Öst korostaa, että ilmastonmuutos vahvistaa rehevöitymisen haittoja.

Eija Järvinen: Energia- ja ekotehokkuuden synergiaa
Suomen ympäristökeskuksen tulevan toimitalon suunnittelukilpailu osoitti, että energia- ja materiaalitehokkuus mahtuvat samaan pakettiin luovien arkkitehtonisten ratkaisujen kanssa.

Kari Rissa: Uusiutuvaa energiaa Keski-Amerikkaan
Keski-Amerikassa on suomalaisten tuella otettu viime vuosina käyttöön monia uusia energialähteitä. Jatropa-pensaan hedelmistä ja kasvirasvoista tehdään biodieseliä, vesihyasinteista biokaasua ja aurinkopaneelit tuottavat tarpeen mukaan niin lämmintä vettä kuin kuvatusilmaakin.

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Jätteestä syntyy jalompaa tavaraa
Etelä-Savossa on selvitetty, millaisia reittejä pitkin elintarvikeketjussa syntyvät biojätteet kannattaisi jalostaa rahanarvoisiksi tuotteiksi: lannoitteeksi ja energiaksi.

Pääkirjoitus

Lopultakin edistystä ilmastoneuvotteluissa
Cancúnissa sopimusteksteihin saatiin paljon uskottavan ilmastopolitiikan elementtejä, kirjoittaa ympäristöministeri Paula Lehtomäki.

Tiesitkö

Eija Järvinen: Ilo irti menneen talven lumista
Suomessa tuskaillaan superlumista talvea, mutta naapurissa Ruotsissa lumesta on tehty jäähdytysratkaisu. Suomen, Ruotsin ja Norjan kuntaliitot sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto palkitsivat lumijäähdytyksen ilmastoratkaisuja etsivässä kilpailussaan.

Kolumni

Entäs jos!
Jos öljyn hinta olisi jäänyt 1970-luvun öljykriisin tasolle, yhteiskuntamme olisi paljon ekotehokkaampi kuin nyt, väittää ympäristöneuvos Antero Honkasalo.

Vaikuttaja

Insinööri ja johtaja Hanan El Hadary on kotimaassaan Egyptissä monella tapaa poikkeuksellinen nainen. Hän vie Egyptin teollisuudelle ekotehokkuuden sanomaa. El Hadaryn tapasi toimittaja Päivi Arvonen.

Vieraskynä

Ympäristötuen nurinkuriset kannustimet kannattaisi korjata
Professorit Jussi Lankoski ja Markku Ollikainen Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta ovat selvittäneet, miksi maatalouden vapaaehtoisen ympäristötukijärjestelmän teho vesiensuojelussa on jäänyt heikoksi. Heidän mukaansa kyse ei ole esimerkiksi viljelijöiden aktiivisuuden puutteesta, vaan esimerkiksi viljelyskasvien vaihtelusta. Ympäristötuen nurinkuriset kannustimet kannattaisi korjata pikimmiten.

Eskon puumerkki

Kraatterijärvet
Hydrologi Esko Kuusisto vie lukijansa tutustumaan maailman kraatterijärviin. Suomessa on yksi meteoriitin iskemä kraatterijärvi, mutta useimmat maailman kraatterijärvistä ovat tulivuorten seuralaisia.

Ympäristö 2/2011


Artikkelit

Leena Rantajärvi: Suostrategia puhuttaa
Ehdotus suo- ja turvamaiden strategiaksi valmistui helmikuussa. Se esittää uutta soiden luonnontilaisuusluokitusta, jonka perusteella arvioidaan suon eri käyttötapoja. Luokitus toimisi työkaluna esimerkiksi maakuntakaavoittajille. Luokituksen käytännön tulkinta puhuttaa. Miten käy soiden, jotka eivät ole luonnontilassa, mutta joilla on silti tärkeitä luontoarvoja?

Anne Raunio & Jukka Similä:
Luonnonsuojelu kaipaa lainsäädännön päivitystä

Luonnonsuojelulain uudistus vuonna 1997 oli aikanaan edistysaskel luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Lainsäädäntö on toiminut kohtuullisesti, mutta luonnon monimuotoisuuden vähenemistä se ei ole yksin eikä yhdessä muiden ohjauskeinojen kanssa pystynyt estämään. Lainsäädännön päivitys on tarpeen.

Kari Rissa: Wikileaks: Islantilaista valaanlihaa Suomen kautta Japaniin
Wikileaks-sivuston perusteella Islannista on kuljetettu valaanlihaa Suomen kautta Japaniin viime vuonna. Suomen viranomaiset eivät tiedä valaanlihan tuonnista ja viennistä mitään.

Raija Rapo: Aurinko helottaa Kalifornian energia-alalla
Kalifornian sähköstä viidennes syntyy uusiutuvalla energialla. Aurinkovoiman osuus on tähän asti ollut pieni, mutta nyt alalla on alkamassa varsinainen buumi.

Raija Rapo: Kioton tavoitteisiin paikallisin voimin
USA:ssa ilmastotavoitteisiin pyritään paikallisin voimin muun muassa alueiden ja järjestöjen R20-koalitiossa. Yksi koalition avainhenkilöitä on pitkän linjan ympäristöaktivisti Terry Tamminen, joka toimi Schwarzeneggerin kuvernöörikautena Kalifornian hallinnossa ja johti myös pari vuotta osavaltion ympäristöosastoa. Tamminen muistuttaa, että Kalifornian oma lainsäädäntö menee Kioton sopimusta pitemmälle, ja seitsemän muutakin USA:n osavaltiota noudattaa jo käytännössä Kioton tavoitteita.

Mia Hemming: Kunnat jätettiin sivuun ilmastokeskustelussa
Ilmastokeskustelun keskittyminen 1990-luvulla ydinvoimakiistelyyn hidasti kuntien ilmastotyötä. Kansallista ilmastostrategiaa muotoiltaessa perinteisesti vahvojen toimijoiden, kuten energiahallinnon, valta korostui, kertoo aiheesta väitellyt projektipäällikkö Anu Kerkkänen Kuntaliitosta.

Hannele Nyroos: Vesienhoitosuunnitelmien toteutus käynnissä
Vesien tilan parantamiseen saatiin uusi työkalu, kun valtakunnallinen vesienhoidon toteutusohjelma hyväksyttiin helmikuussa. Ohjelma tarkentaa, mitä eri sektoreiden tulisi vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tehdä ja keille toteutus kuuluu.

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Ympäristökuiskaaja jakaa parhaat käytäntönsä
WWF ja MTK kouluttavat ympäristöasioista kiinnostuneita maatalousyrittäjiä ympäristökuiskaajiksi laajassa valtakunnallisessa hankkeessa. Ympäristökuiskaajalla on monipuolinen käsitys maatilojen arjesta ja halua vinkata ympäristöratkaisuista myös muille. Koulutus alkoi viime syksynä.

Pääkirjoitus

Vesien hyväksi kannattaa tehdä työtä
Vesiensuojelun tuloksista hyötyvät niin maaseudun kuin kaupunkienkin asukkaat, kirjoittaa kansliapäällikkö Hannele Pokka.

Tiesitkö

Leena Rantajärvi: Jarruja päälle
Kantojen ja muiden metsätähteiden energiakäytössä kannattaa katsoa ennen kuin katua.

Kolumni

Pakkasvaalit
Eduskuntavaaleja edeltävä keskustelu on professori Heikki Toivosen mielestä ollut ympäristön- ja luonnonsuojelun kannalta hyytävää.

Vaikuttaja

Paula Lehtomäki yllättyi ministerikaudellaan siitä, miten poliittisesti vaikeaa ympäristöasioiden läpivieminen on. Kansainväliset tehtävät ovat olleet hänelle ympäristöministerin pestissä mieluisimpia.

Vieraskynä

Metsänkäsittelyn käytäntöjä kannattaisi muuttaa
Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala Itä-Suomen yliopistosta jättäisi kannot metsään ja antaisi avohakkuun taimettua itsestään.

Eskon puumerkki

Äiti Amman
Kuinka nopeasti kaupungin väkiluku voi kasvaa? Olisiko 100 000 prosentin kasvu yhdeksässä vuosikymmenessä mahdollinen? Kyllä on, ainakin Ammanissa, kirjoittaa hydrologi Esko Kuusisto.

Ympäristö 3/2011


Artikkelit

Riitta Vauras: Yhteistyöllä tehoa maatalouden vesiensuojeluun
Saaristomeren suojelussa on alkanut uusi aika. Tuottajajärjestö MTK, viljelijät ja ympäristöviranomaiset tekevät nyt yhteisvoimin työtä vesien hyväksi. Vesiensuojeluaan ovat tehostaneet 122 vapaaehtoista tilaa Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Pekka Rautio: Etanoliautoilua edistämässä
Tavallisesta autosta saa muutamalla satasella flexifuel-auton, joka kulkee yhtä hyvin etanolipolttoaineella kuin bensallakin.

Leena Rantajärvi: Vieraslajit kuriin
Vastavalmistunut kansallinen vieraslajistrategia pyrkii saamaan kuriin erityisen haitallisten vieraslajien Suomen valloituksen. Strategia lupaa kovempia aikoja muun muassa jättiputkikasvustoille.

Olli Vesala: Nepalissa kasvaa ympäristötietoinen sukupolvi
Ympäristötietoisuutta juurrutetaan Nepalin koululaisiin kouluympäristöstä huolehtimalla. Koulujen ja niiden ympäristön parantaminen vähentää myös koulupudokkaiden määrää.

Henrik Suni: Pyhiä vuoria puhdistamassa
Vuosikymmenten vaeltajavirrat ovat jättäneet jälkensä Himalajalle. Dorje Sherpan takaisin vaellusreittien lähtöpisteisiin luotsaamassa jätekaravaanissa on kaasu- ja happipulloja, säilykepurkkeja, telttoja, itämaisia mattoja.

Kari Rissa: Ekotehokkuuden mahdollisuuksia ei tunneta
Laatu- ja ympäristöjohtamista tutkineen tohtori Ilpo Penttisen mukaan vain muutamat suomalaisyritykset ovat oivaltaneet ekotehokkuuden merkityksen, vaikka ekotehokkuuden parantaminen onnistuu perinteisellä insinööriajattelulla ja tuo selvää säästöä.

Sauli Rouhinen & Annika Lindblom:
Kestävässä kehityksessä suuntana taas Rio

Parikymmentä vuotta sitten maailman maat ottivat Rio de Janeirossa tavoitteekseen kestävän kehityksen. Tehtävä on vielä pahasti kesken. Muutosohjelma Agenda 21:n toimeenpanoon haetaan ensi vuonna uutta vauhtia tutuissa Rion maisemissa.

Pentti Lepistö: Viiniä ja oliiviöljyä nollapäästöillä
Italialaisella Monte Vibianon tilalla matkailijoita kuljettavat golfautot ja toimitusjohtajan skootteri kulkevat aurinkoenergialla tuotetulla sähköllä. Tila satsasi miljoonia euroja ja nollasi kasvihuonekaasupäästönsä.

Juha-Markku Leppänen, Ulla Kaarikivi-Laine & Hermanni Kaartokallio: Merenhoitosuunnitelmien laadinta alkaa
Euroopan unionin meristrategiadirektiivin toteuttaminen vaatii lähivuosina lisää voimavaroja etenkin meriympäristön seurannan, raportoinnin ja tietohallinnon kehittämiseen.

Pääkirjoitus

Bruttokansantuote on vain siivu todellisuudesta
Täydemmän maailmankuvan ja reilumman arvokamppailun luomiseksi tarvitaan bruttokansantuotteen lisäksi muitakin päätöksentekoa ohjaavia mittareita, kirjoittaa Suomen kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtaja Anni Sinnemäki.

Tiesitkö

Eija Järvinen: Nestori kiittää
Saimaalla uiskentelevilla norpanpoikasilla pitäisi tulevana kesänä olla hiukan helpompaa, kiitos suojelusopimusten ja uuden asetuksen.

Kolumni

Saarten kestävyysteorialle olisi kysyntää
Jos Maltan kaltainen liikenteen, luonnonvarojen ja energiantuotannon osalta täysin kestämättömällä perustalla oleva saari onnistuisi kehittämään saariyhdyskunnan kestäviä ratkaisuja, niille olisi käyttöä muuallakin. Myös Helsingissä, kirjoittaa professori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta.

Vaikuttaja

Ekologi Ilkka Hanski saa toukokuussa yhden maailman suurimmista tiedepalkinnoista, Ruotsin tiedeakatemian myöntämän Crafoord-palkinnon.

Vieraskynä

Suojelkaa luontoa, uudet ministerit!
WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin terveiset tulevan hallituksen ministereille.

Eskon puumerkki

Meren äärellä
Hydrologi Esko Kuusisto pohtii meren äärellä Itämeren ja Välimeren suurimpien rantakaupunkien – Pietarin ja Aleksandrian – historiaa.

Ympäristö 4/2011


Artikkelit

Riku Cajander: FSC-sertifiointi jalkautuu Suomeen
Suomen metsätalouden laatujärjestelmien kuningas on tähän asti ollut PEFC-järjestelmä. Nyt metsiimme on jalkautumassa FSC-sertifiointi, jota suuret ympäristöjärjestöt tukevat. UPM aikoo ottaa sen välittömästi käyttöönsä.

Kari-Matti Vuori: Puolet jokivesistämme voi huonosti
Suomen jokien tilaa heikentävät happamuus, rehevöityminen ja vesistöjen säännöstely. Välttävässä ja huonossa tilassa olevia jokia on erityisesti Länsi- ja Lounais-Suomen rannikkoalueella.

Mia Hemming: Huoli ympäristöstä näkyy nuorten valinnoissa
Nuorten ympäristöarvot näkyvät kulutuksessa ja muissa arkipäivän valinnoissa.

Helinä Kalalahti: Vapaaehtoisena öljyä torjumaan
WWF ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttavat vapaaehtoisia tärkeään tehtävään. Öljyturman sattuessa ja öljyn rantautuessa vapaaehtoisia tarvitaan esimerkiksi rantojen siivoamisessa ja lintujen auttamisessa.

Ismo Tuormaa: Luonnonsuojelualueiden matkailu kovassa kasvussa
Matkailun lisääntyminen luonnonsuojelualueilla on nostanut esiin myös väärin ohjatun matkailun haitat. Suojelun ja turismin suotuisa yhteiselo vaatii selkeitä pelisääntöjä. Metsähallituksen keinovalikoimaan kuuluvat yritysten kanssa tehtävät yhteistyösopimukset.

Minna Kaljonen: Ympäristötuen käytännöissä kehittämisen varaa
Maatalouden ympäristötuki ei ole pystynyt tuottamaan lupaamiaan ympäristöhyötyjä. Tutkija Minna Kaljonen seurasi tuen käytännön toimeenpanoa ja selvitti, millä eväillä tilannetta voitaisiin parantaa.

Timo Sipola: Pohjoisen mustikka on terveellisin
Mustikka on tutkitusti todellinen terveysvaikutteinen supermarja. Sen tuotekehitykseen ja markkinointiin kannattaisi satsata Suomessakin, sillä kaikkein terveellisimmät mustikat kasvavat pohjoisissa metsissä.

Pääkirjoitus

On aika unohtaa riidat
Kuntien ja yritysten yhteinen etu on, että ne nousevat poteroistaan ja aloittavat yhteistyön yhdyskuntajätehuollon kehittämiseksi, kirjoittaa ylijohtaja Pekka Jalkanen ympäristöministeriöstä.

Tiesitkö

Leena Rantajärvi: Laita levähavaintosi nettiin
Näyttää siltä, että sinilevätilanne on pahempi kuin viime vuonna, ainakin Suomenlahdella. Ympäristöviranomaisten levähavainnot löytyvät tänä kesänä uudesta verkkopalvelusta - Järviwikistä. Lisäksi palvelu kokoaa koko kansan vesistötiedot ja siellä käydään myös maakuntajärvikisaa.

Kolumni

Ekoinnovaatiot ja säätely
Suomalaiset ekoinnovaatiot jäävät haaveiksi, jos emme halua olla edelläkävijämaa myös ympäristönsuojelussa, varoittaa ympäristöneuvos Antero Honkasalo.

Vaikuttaja

Toimitusjohtaja Katri Mehtosen luotsaama Suomen vesifoorumi vie suomalaista osaamista maailman vesimarkkinoille.

Vieraskynä

On ekososiaalisen sivistyksen aika
Kysymystä hyvinvoinnista tulee tarkastella sekä inhimillisten perustarpeiden että luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta. Tehtävänämme on sopeutua maapallon ekologisiin rajoihin sosiaalisesti oikeudenmukaisin tavois, kirjoittaa tutkimusprofessori Marjatta Bardy.

Eskon puumerkki

Värityskirja
Hydrologi Esko Kuusisto kirjaa kevään kunniaksi suomalaisten tohtorien ja väitöskirjojen historiaa. Nykyään Suomessa valmistuu vuosittain noin 1500 väitöskirjaa.

EU ja ympäristö

Kohti vähähiilistä Eurooppaa

Ympäristö 5/2011


Artikkelit

Kari Rissa: Kirjapainojen ympäristöasiat saatu hallintaan
Graafisella alalla on viime vuosikymmeninä päästy pitkälle ympäristönsuojelussa. Haitallisten kemikaalien käyttöä on pystytty vähentämään, mikä on pienentänyt ympäristökuormaa ja parantanut työturvallisuutta. Nyt puhutaan jo vedettömästä ja kemikaalittomasta painamisesta.

Timo Sipola: Euroopan arktinen tiedotuskeskus kiinnostaa
Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa työskentelee nykyisin viitisenkymmentä henkeä ja keskuksen vuosibudjetti on noin 4,5 miljoonaa euroa. Jos nykyiset suunnitelmat toteutuvat, Ounasjoen törmällä toimii parin vuoden kuluttua koko Euroopan arktinen tiedotuskeskus.

Pekka Rautio: Kohti kestävämpää luonnonvarojen kulutusta
Kansainvälisen luonnonvarapaneelin varapuheenjohtaja, professori Ernst Ulrich von Weizsäcker on yksi maailman tunnetuimmista resurssitehokkuuden asiantuntijoista. Hänen mielestään resurssitehokkuutta edistävät päätökset tulisi tehdä seuraavia sukupolvia ajatellen eikä muutaman vuoden syklillä poliittista suosiota silmällä pitäen.

Martti Suuriniemi: Itämeren ravinteet nousevat kalastajan pyydyksiin
Itämeren fosforikuormaa pienennetään tukemalla särkikalojen poistopyyntiä. Vanhastaan poistokalastuksella on elvytetty rehevöityneitä järviä, mutta nyt poistokalastus alkaa myös merialueella.

Antton Keto & Ilkka Sammalkorpi: Vesistökunnostuksia on lisättävä
Vesistökunnostuksia on lisättävä, jos vesistöjen hyvä tila mielitään saavuttaa vesipuitedirektiivin edellyttämässä aikataulussa. Hankkeisiin tarvittaisiin lisärahaa noin 7 miljoona euroa vuosittain.

Jorma Jantunen Marja-Leena Kosola: Lyövätkö ympäristöpolitiikan sektoriohjelmat toisiaan korville?
Ympäristöpolitiikan eri sektoreille laaditut ohjelmat ja strategiat tukevat yleensä toisiaan, mutta eivät aina. Esimerkiksi osa ilmasto- ja energiastrategian toimenpiteistä on ristiriidassa muiden ohjelmien kanssa.

Nunu Pesu & Minna Torkkeli: Kaavoitus avainasemassa tuulivoiman rakentamisessa
Ilmasto- ja energiastrategian toteuttaminen merkitsee noin 600 uuden tuulivoimalan rakentamista lähivuosikymmenen aikana. Jotta se onnistuisi ympäristön kannalta kestävällä tavalla, on kaavoituksen edettävä maakuntien liitoissa ja kunnissa ripeästi.

Pääkirjoitus

Luonnonvarojen käytön on muututtava
Raaka-aineiden kallistuessa parasta riskien hallintaa olisi energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen, kirjoittaa Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi.

Tiesitkö

Eija Järvinen: Etätyö on ekoteko
Perjantaina syyskuun 16. päivänä vietetään Suomen ensimmäistä kansallista etätyöpäivää. Se kannustaa työntekijöitä ja ammatinharjoittajia työskentelemään yhä useammin kotoa käsin tai joustavasti eri paikoissa ja rohkaisee työnantajia tarjoamaan etätyömahdollisuuksia.

Kolumni

Tienvarsien kukkaloisto
Tienvarsien komea kukkaloisto ilahdutti tänä kesänä professori Heikki Toivosen silmää. Tienvarret kasveineen ovat myös hyvä esimerkki ekosysteemipalveluista.

Vaikuttaja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven mukaan uusi hallitusohjelma on saamelaisten kannalta historiallinen.

Vieraskynä

Ilmastosodat ovat jo täällä
Kivääri paimenen olkapäällä kertoo, että ilmastosodat ovat Afrikassa jo totta. Tulevaisuudessa ne uhkaavat myös länsimaita , kirjoittaa toimittaja Jussi Laitinen.

Tutkimus

Euroopan jokiluonto tulee kärsimään vesipulasta

Tutkimuksesta toimintaa

Eskon puumerkki

Kas Längelmävesi tuolla, siellä ja täällä
Suurjärviemme syvyydet tunnetaan paljon tarkemmin kuin niiden pituudet, väittää hydrologi Esko Kuusisto. Esimerkiksi hän nappaa oman mökkimatkansa järviketjun: Längelmävesi, Roine, Mallasvesi, Pälkänevesi, Pintele, Ilmoilanselkä. Kuusiko järveä Kuusiston tiellä? Vai vain yksi?

Ympäristö 6/2011


Artikkelit

Päivi Kapiainen-Heiskanen: Luomu on kovassa nosteessa
Luomutuotannon aika näyttää koittaneen myös Suomessa. Luomulta odottavat paljon niin kuluttajat, kauppa ja tuottajat kuin jalostajatkin. Luomun nousua viritetään uudenlaisella yhteistyöllä.

Riitta Malve: Hautaröykkiö hälyttää metsäkoneen ohjaamossa
Maanomistajat ovat ylpeitä metsissään olevista muinaisjäännöksistä, mutta äestys ja kannon nykäisy voi katkaista yhteyden vuosituhansien takaiseen historiaan. Metsäammattilaisia koulutetaan nyt muinaisjäännösten suojeluun Merenkurkun molemmin puolin, Suomessa ja Ruotsissa.

Petri Vanhanen: Julkisuustemppu auttaa Ghanaa
Kalifornialaisen Craig Calfeen kehittämät bambupyörät työllistävät Ghanassa muun muassa entisiä salametsästäjiä.

Kari Rissa: Jätevesineuvoja kävi kylässä
Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa kokeillaan tänä vuonna Varsinais-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Mummonmökin jätevesiasioihin saa tolkkua, kun kutsuu jätevesineuvojan kylään.

Timo Sipola: Metsäkanat saavat maansa takaisin
Metsähallituksen luontopalvelut ennallistaa tänä vuonna Pohjanmaan ja Kainuun alueella noin 180 hehtaaria riekkosoita. Ojitettujen suo- ja korpimaiden ennallistaminen metsäkanalintujen suosimiksi riistamaiksi ei maksa maltaita.

Päivi Arvonen: HEPCA siivoaa ja suojelee Hurghadaa
Hurghadan rantakaupunki Egyptissä tunnetaan Suomessakin sukelluksesta ja snorklauksesta kiinnostuneiden toivematkakohteena. Ympäristönsuojelujärjestö HEPCA toimii tehokkaasti alueen luonnon ja erityisesti Punaisenmeren ekosysteemin suojelemiseksi, jotta koralleissa riittäisi ihasteltavaa tulevaisuudessakin.

Juhani Gustafsson: Vesienhoito edistää pohjavesien suojelua
Pohjavesien suojelua edistetään vesienhoitosuunnitelmilla. Nykyisellään noin 80 pohjavesialueen tila on huono, ja lähes 170 pohjavesialueella veden hyvä tila on uhattuna.

Pääkirjoitus

Hallitus haastaa ympäristötalkoisiin
Ympäristöpolitiikka on keskeinen osa uuden hallituksen ohjelmaa, kirjoittaa kansliapäällikkö Hannele Pokka.

Tiesitkö

Leena Rantajärvi: Pienten merkitys on suuri
Pienhiukkasten tiedetään jarruttavan ilmaston lämpenemistä. Vaikutuksen suuruus on kuitenkin ollut hämärän peitossa. Asiaan on nyt saatu valaistusta akatemiaprofessori Markku Kulmalan johtamassa tutkimuksessa: jos maailmalla toteutetaaan jo sovitut ilmansaasteiden rajoitukset ja rikkipäästöjäkin aletaan hillitä, ilmasto lämpenee vuoteen 2030 mennessä jopa asteen enemmän, kuin tähän asti on arvioitu.

Kolumni

Juhlien jälkeen
Eurooppa – ja teollistuneet maat yleisesti – ovat juhlineet yli varojensa, kirjoittaa professori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta. Nyt olisi tärkeää pohtia, miten siivoamme jälkemme ja elämme kestävämmin kulutusjuhlien jälkeen.

Vaikuttaja

Professori Mika Sillanpää kehittää Mikkelissä uutta tieteenalaa: vesitutkimuksen ympärille keskittynyttä soveltavaa vihreää kemiaa. Sillanpäätä haastatteli toimittaja Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Vieraskynä

Tiedon rinnalle tarvitaan myös arvoja
Ympäristö- ja kestävyysmittareita on kehitetty monella taholla ja tietoa ympäristöasioista on saatavilla paljon. Ihmisten valinnat eivät kuitenkaan pohjaudu niinkään tietoon kuin arvoihin, joiden opettaminen onkin jo paljon hankalampaa, kirjoittaa MTT:n tutkija Anja Yli-Viikari.

Eskon puumerkki

Ihan oikee Niki
Ruoveden yhteiskoululla koettiin 45 vuotta sitten jotakin jännittävää: koululla vieraili "ihan oikee neekeri". Hydrologi Esko Kuusisto tapasi Nickey Iyambon uudelleen elokuussa 2011. Nickeystä on tällä välin tullut kotimaansa Namibian ministeriveteraani.

Ympäristö 7/2011

Artikkelit

Leena Rantajärvi: Mistä apu kosteikkojen suojeluun?
Kosteikkoja suojeleva kansainvälinen Ramsar-sopimus täytti 40 vuotta. Sopimuksesta huolimatta kosteikkolintujen määrä laskee yhä. Suojelun tehostamiseksi tarvitaan lisää yhteistyötä ja kunnostuskohteiden priorisointia.

Eija Järvinen: Maakunnille nimikkojärvet
Loppukilpailussa annetut noin 13 000 ääntä ratkaisivat maakuntien nimikkojärvet. Voittaja ei aina ollut maakuntansa suurin eikä kuuluisin, vaan tuloksissa nähtiin myös todellisia yllättäjiä.

Jari Niemelä & Eeva Furman:
Luontoa turvaamaan kansainvälinen paneeli

Jos luonnon monimuotoisuuden katoa ei saada pysäytettyä, myös ihmiselle tärkeille ekosysteemipalveluille, kuten pölyttäjähyönteisten työlle, käy huonosti. YK:n ympäristöohjelman perustama hallitustenvälinen biodiversiteettipaneeli vie alan tutkimustietoa päättäjille.

Eija Järvinen: Pohjoismaista tukea ilmastoneuvotteluille
Pohjoismaiden yhteistyö ulottuu ympäristösektorilla laajalle. Yhteistyötä tehdään myös ilmastosopimuksen ja uusien päästövähennystoimien eteen.

Riku Cajander: Paistorasvaa ja päästökauppaa
Lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä leikataan nyt biopolttoaineiden ja päästökaupan avulla. Päästöjen pienentämisessä merkitystä on myös lentomenetelmillä.

Kari Rissa: Pää pois turpeesta
Uusi toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny vie Vapo-konsernia vihreämpään ja vastuullisempaan suuntaan. Turpeentuottajana tunnettu yhtiö on strategisten muutosten edessä.

Ansa Selänne & Päivi Saari: Turvetuotannon vesiensuojelua on tehostettava
Kansalaisten esiin nostamiin turvetuotannon vesistöhaittoihin etsitään ratkaisua. TASO-hankkeessa haetaan uusia käytännön sovellutuksia turvetuotannon ja metsätalouden vesistöpäästöjen hallintaan.

Liisa Lohtander 6 Sanna Käyhkö: Turkulaisten kulttuuripolku innostaa
Turku on kulttuuriympäristöopetuksen edelläkävijä. Kulttuuripolku-järjestelmä tutustuttaa peruskoululaiset aktiivisesti paikalliskulttuuriin ja kotiseutuun.

Hannele Pokka: Jäätä etsimässä Koillisväylällä
Ilmaston lämpeneminen avaa Euroopan ja Aasian yhdistävän pohjoisen merireitin, Koillisväylän, liikenteelle jo lähivuosina. Venäjälle se sopii erinomaisesti.

Pääkirjoitus

Pohjoismainen yhteistyö on taitavaa ja tehokasta
Uusien teemojen nopea esiin nostaminen on pohjoismaisen ympäristöyhteistyön vahvuus. Yhteistyö on ollut merkittävässä roolissa muun muassa kansainvälisten elohopeaneuvottelujen käynnistämisessä, kirjoittaa ylijohtaja Pekka Jalkanen ympäristöministeriöstä.

Tiesitkö

Eija Järvinen: Sitovaa sopimusta tavoitellaan
Ilmastoneuvottelujen suuret poliittiset kysymykset hiertävät edelleen. Toistaiseksi ainoan, laillisesti päästövähennyksiin sitovan sopimuksen, eli Kioton pöytäkirjan, ensimmäinen sopimuskausi päättyy vuoden 2012 lopussa, eikä jatkosta ole tietoa. Durbanissa joulukuussa pidettävissä neuvotteluissa EU tavoittelee sitovaa sopimusta.

Kolumni

Maailmanlaajuinen ympäristövero
Ympäristöneuvos Antero Honkasalo lähtisi ratkomaan köyhyyttä ja ympäristökriisiä maailmanlaajuisella energiaverolla.

Vaikuttaja

Ville Niinistö uhkuu: Ympäristöministeriö on tulevaisuusministeriö
Ministeri Ville Niinistön mielestä ympäristöministeriö on vihreän talouden ja kestävän kehityksen uranuurtaja, todellinen tulevaisuusministeriö. Niinistöä haastatteli Leena Rantajärvi.

Vieraskynä

Uusiutuvaa energiaa kuntiin
Uusiutuvan energian kuntakatselmus voi antaa uutta potkua paikalliseen yritystoimintaan, kirjoittaa asiantuntija Fred Åkerlund Motivasta.

Tutkimus

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa elinkeinoihin?

Eskon puumerkki

Mainos-UP!
Hydrologi Esko Kuusiston työmatka Helsingin bussissa numero 24 kuluu mukavasti vuosien mittaan tutuksi tulleessa porukassa. Yksi kantakundeista on paljasjalkainen stadilainen Unto Pykäläinen, 88.

Ympäristö 8/2011

Artikkelit

Jessica Haapkylä: Taudit ja ilmastonmuutos uhkaavat koralleja
Maailman koralliriuttojen tulevaisuus näyttää synkältä. Yhdessä ilmastonmuutoksen, ylikalastuksen ja merten saastumisen kanssa korallitaudit muodostavat vakavan uhan maailman koralliriuttojen hyvinvoinnille.

Leena Rantajärvi: Mitä on vihreä talous?
Vihreä talous on tie materiaali- ja energiatehokkaaseen yhteiskuntaan. Tekes selvittää uudessa Green Growth -ohjelmassaan, mitä se tarkoittaa suomalaisten yritysten kannalta. Käynnissä on myös ohjelma, jolla pyritään kohti haitatonta, materiaali- ja energiatehokasta kaivostoimintaa.

Ismo Tuormaa: Aukotonta hakkuuta
Aukoton hakkuu, ylispuuhakkuu, jatkuva kasvatus, ylispuuharvennus. Kaikilla tarkoitetaan yhtä ja samaa metsänhoitotapaa. Tämä avohakkuun vaihtoehto kiinnostaa nykyisin yhä useampia metsänomistajia.

Hanna Tenhu & Terhi Helkala:
Nuuskimalla kohti vihreämpää varuskuntaa

Niinisalossa tykistöprikaatin harjoitusalueen pohjaveden suojelun täsmäase on erikoiskoulutetun sotakoira Pastorin hajuaisti.

Mia Hemming: Yksinkertainen elämä riittää onneen
Kolmen naisen elämänvalinnat kertovat elämän yksinkertaistamisesta, luonnon arvostamisesta ja tietoisista kulutusvalinnoista. Downshiftaaja kokee saavansa, ei luopuvansa.

Pertti Manninen: Vesienhoito edistyy Vuoksen alueella
Vuoksen vesienhoitoalueella on käynnissä monia hankkeita esimerkiksi maatalouden vesienkuormituksen vähentämiseksi. Alueen ELY-keskukset ovat räätälöineet omalle alueelleen sopivia vesiensuojelun toimintatapoja ja toimia.

Tytti Ekola: Energiaa maalämmöstä ja auringosta
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Panu Kontio tuottaa kotinsa lämmitysenergian itse ekologisesti. Kohta sähkökin saadaan omasta tiuulimyllystä.

Pääkirjoitus

Miksi tarvitsemme vihreä taloutta?
Energian ja luonnonvarojen käytön on muututtava, mutta se avaa myös mahdollisuuksia uudenlaisille tuotteille ja palveluille, kirjoittaa professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Tiesitkö

Eija Järvinen: Tuulimyllyn paikkoja on paljon
Maakuntien liittojen selvitysten mukaan Suomessa on vähintäänkin 289 tuulivoimarakentamiseen soveltuvaa aluetta. Monessa maakunnassa tehdään nyt tuulivoiman huomioivaa maakuntakaavaa.

Kolumni

Neljä kysymystä biodiversiteetistä
Luonnon monimuotoisuuden suojelussa lajien suojelun rinnalle nousee ekosysteemien toiminta ja niistä saatavat hyödyt, kirjoittaa professori Heikki Toivonen.

Vaikuttaja

Kirjailija Risto Isomäki puolustaa puita ja pilviä
Risto Isomäen dekkareissa hirmumyrskyt riehuvat, valtamerien ekosysteemit murtuvat ja maapallo syöksyy ilmastokatastrofiin. Riitta Vauraan haastattelussa dekkari- ja tietokirjailija paljastaa, että kirjoittaisi kuitenkin mieluummin globaalien ongelmien ratkaisuista.

Vieraskynä

Maapallo tarvitsee uuden pelastusohjelman
Ensi kesäkuussa Riossa pidettävä YK:n kehitys- ja ympäristökokous tarvitsee kunnianhimoisia tavoitteita ja avauksia, kirjoittaa toimittaja Kari Rissa.

Tutkimus

Leena Rantajärvi: Katso, mitä naapuri tekee

Eskon puumerkki

Ukko-Nooan mailla
Aratille rantauduttuaan Nooa perusti Armenian pääkaupungin, kertoo paikallinen tarusto. Siitä ei Raamatussa kerrota, mutta kylläkin Nooan perustamasta viinitarhasta. Sen paikaksi Araratin tasanko sopisi luontevasti, kirjoittaa hydrologi Esko Kuusisto.

Julkaistu 5.9.2013 klo 16.03, päivitetty 31.10.2013 klo 13.26