Littoistenjärven jännitysnäytelmä ja muita kertomuksia

Uutinen 30.11.2018 klo 15.13
Vesijärvi
© Kuva: Anna Toppari

Mitä on opittu vesienhoidosta viime vuosiena? Miten yhdistetään luontoarvojen vaaliminen ja maatalous? Kuinka hallitaan ravinnekuormitusta pelloilta ja kaupungeista? Vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin kuultiin Sibeliustalolla 28.11. ravinteiden kierrätyksen ja vesienhoidon kärkihankkeiden tulostapahtumassa. Tutustu tilaisuuden materiaaleihin!

Puusepän verstaalle kerääntyi marraskuun lopulla yli 80 asiantuntijaa eri puolilta Suomea: tutkijoita, maanviljelijöitä, hankeasiantuntijoita ja vesienhoidon osaajia. Monipuolisen osallistujajoukon, toimenpiteitä esittelevän hanketorin ja iltapäivän pienryhmäkeskusteluiden ansiosta tapahtumassa koettiin uusia kohtaamisia ja oppimista.

Käytännöt muuttuvat kokemusten kautta

Aamupäivän puheenvuoroissa käytiin läpi muun muassa Littoistenjärven viime vuosien jännitysnäytelmää: vuonna 2017 suoritetun kemikaalikäsittelyn jälkeen vesi on pysynyt kirkkaana, mutta sen on vallannut vesirutto. Jatkossa järvellä keskitytään suitsimaan ei-toivottua kasvillisuutta samalla ravinnetasetta parantaen.

Maanviljelijän terveiset toi Mika Hämäläinen Huljalan Tupalasta. Hän muistutti, että luontoarvojen vaaliminen on maataloudessa täysin mahdollista, kun tekeminen on positiivista ja yhteistyö rakentavaa. Luottamuksellista yhteistyötä painottivat myös MTK:n Airi Kulmala, WWF:n Jenny Jyrkänkallio-Mikkola sekä Raaseporin kaupungin Minttu Peuraniemi. Vinkkejä kunta- ja vesistörajat ylittävään yhteistyöhön jakoivat Henri Vaarala Pyhäjärvi-instituutista ja Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiöstä.

Jyväskylän kaupunki puolestaan ottaa kärkihankkeen oppina strategisiin toimintoihinsa mukaan luontopohjaiset ratkaisut ja rakentamisen aiheuttamien hulevesien hallinnan, kertoi Mervi Vallinkoski.

Arvokkaat opit kiertoon

Maaperän kasvukunnon ja tiedonjaon merkitys nousi esiin, kun Pekka Parkkila esitteli maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden suuntaamista helpottavaa KoToMa-mallia. Aiheesta jatkettiin Tehdään pellolla -ryhmässä, jossa pohdittiin muun muassa pellon ravinnekuormien vähentämiseen tähtäävien kipsi-, rakennekalkki- ja kuitulietelisäysten plussia ja miinuksia. Yhtä mieltä oltiin siitä, että paras vesiensuojelutoimi pellolla on hyvä kasvukunto, jonka avaintekijä on toimiva ojitus pellolta jokiin, järviin ja mereen saakka.

Tehdään porukalla -ryhmässä todettiin oikea-aikaisen viestinnän ja toimijoiden järjestäytymisen tärkeä merkitys vesienhoidon käytännön työssä. Kaupunkien hulevesiä otettiin haltuun off-site-käsittelyn, biohiilisuodatuksen, kosteikkojen sekä kokonaisvaltaisen mallin opeilla.

Kärkihankkeen tuloskiertue jatkaa 10.12. Seinäjoelle ja 30.1. Joensuuhun. Tapaamisiin kiertueella!

Lisätietoa

Projektipäällikkö Arja Nykänen, Raki2-ohjelma, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 0295 250 053