Ympäristöministeri Ville Niinistön puhe Puruvesi-seminaarissa 26.7.2014

Puhe muutosvarauksin

Velvoitteet ja huolenpito arvokkaista vesistöistämme kuten Puruvesi

Vesiensuojelun eteen on tehty pitkäjänteistä työtä

Puhdas vesi ei ole aina ollut meille suomalaisillekaan itsestäänselvyys, eikä vesien tila nytkään ole kaikkialla hyvä.  Vedet olivat 1960-luvun lopulla varsin kehnossa kunnossa. Noin puolet väestöstä asui lievästi tai pahoin likaantuneiden vesien äärellä.  Tehokas vesiensuojelu saatiin käyntiin 1970-luvulla.   Vesiensuojelussa keskityttiin alussa pahimpien kuormituslähteiden saamiseksi hallintaan. Jälkeenpäin katsottuna on ollut todellinen menestystarina, että yhdyskuntien ja teollisuuden kuormitus on saatu alennettua murto-osaan entisestään. Kuormituksen vähenemisen seuraukset näkyvät monien aiemmin pahoin likaantuneiden alueiden tilan paranemisena.

Suomen pitkäjänteinen vesiensuojelutyö on kantanut hedelmää niin, että Suomi on menestynyt useissakin vesialan kansainvälisissä vertailuissa. Tällaisia ovat vesivarojen hallinnointia mitannut köyhyys indeksi-vertailu sekä YK:n vesivarojen arviointia koskenut vertailu.  Suomen Maabrändi-työn osana etsittiin Tehtävä Suomelle – kilpailussa ideoita, joilla Suomi nostetaan maailmanmaineeseen. Yli 200 aloitteen joukosta voittajaksi selviytyi Suomen vesiosaaminen. Suomen vesialan osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän maapallon vesiolojen parantamiseksi ja oman vientimme edistämiseksi.  Suomi on eräillä vesisektorin viennin aloilla jo nyt vahva toimija, mutta kehittämismahdollisuuksia on edelleen runsaasti. Esimerkit omista hyvistä käytännöistämme niin kotimaassa, lähialueilla kuin muussa kansainvälisessä yhteistyössä antavat hyvän pohjan kehittää tätä työtä. 

Paljon työtä on vielä jäljellä

Näihin hyviin tuloksiin ei ole syytä tuudittautua, kaipaavathan monet vesistöt kohentamista ja vesiin kohdistuu paljon muutospaineita.  Viime syksynä julkaistu uusi arvio Suomen vesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järviemme pinta-alasta 85 prosenttia ja jokivesistämme 65 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa.  Rannikkovesien pinta-alasta jopa kolme neljäsosaa on heikentyneessä tilassa.  Suurin ongelma on rehevöityminen. Vedet ovat myös monien eliöiden elinympäristöjä ja ne ylläpitävät ekosysteemien elintärkeitä toimintoja. Vesielinympäristöjen tilan heikkenemistä ei valitettavasti ole pystytty estämään riittävästi ja esim. meritaimen, järvilohi ja saimaannorppa luokitellaan äärimmäisen uhanalaisiksi lajeiksi. Pohjavesien tila on pääsääntöisesti hyvä, vaikka ihmisen toiminta aiheuttaa monin paikoin riskejä.

Laaja-alaisimmat vesien tilaa heikentävät ongelmat johtuvat Suomessakin vesien rehevöitymisestä, jonka takia erityisesti maatalouden ravinnekuormitusta tulisi vähentää, vaikka lannoitteiden käyttö onkin alentunut.  Vesistöjä on tarpeen kunnostaa ja vesistöjen säännösteltyjä kehittää ympäristö- ja luontotavoitteet paremmin huomioon ottavaksi. Kalakanta on tarpeen palauttaa luonnolliseen elinympäristöönsä mm. kalateitä rakentamalla. Monien vesialueiden tilan parantaminen edellyttää metsätalouden ja turvetuotannon haittojen vähentämistä.  Ympäristönsuojelulakiin on tulossa muutos, jonka mukaan  turvetuotanto on sijoitettava niin, että siitä ei aiheudu merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Suojelutoimilla ja maankäytön suunnittelulla tulee vähentää pohjavesien riskitekijöitä. Yhdyskuntien puhdistamot ja viemäriverkot on pidettävä kunnossa ja erityisesti typenpoistoa on tehostettava. Happamien sulfaattimaiden haittoja tulee alentaa erityisesti Pohjanmaalla ja kalankasvatuksen haittoja erityisesti Saaristomerellä.

Puhtaat vedet ovat arvokkaita

Vesiensuojelun menestystä voidaan parhaiten mitata sillä, missä kunnossa vetemme ovat.  Vesiemme arvo jää usein huomaamatta silloin kun vedet ovat hyvässä kunnossa ja niitä voi käyttää monin eri tavoin. Monet pitävät itsestään selvänä, että veteen voi pulahtaa mökkisaunasta, pyydyksiin jää virkistystä ja taloudellista hyötyä tuottava kalasaalis tai hanasta tulee turvallista juomavettä.  Tilan heikkenemisestä koituu suoranaisia rahallisia menetyksiä. Rantatontin hinta voi aleta  Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan jopa viidenneksellä veden laadun takia.   Puhtaiden vesien merkitys huomataankin valitettavan usein vasta silloin, kun ne on menetetty veden likaantumisen  ja ekosysteemien heikkenemisen seurauksena. 

Puruvesi arvokas Suomen, jopa Euroopan mittakaavassa

Puruvesi on luonnonoloiltaan ja käytöltään ainutlaatuinen ja arvokas vesistö koko Suomen, jopa Euroopan mittakaavassa. Erityissuojelutyöryhmä luokitteli vuonna 1992 Puruveden erityistä suojelua vaativaksi vesistöksi paitsi huippuoligotrofisuuden, myös sen suuren koon takia, onhan Puruvesi yhdenneksitoista suurin Suomen järvi. Puruveden eteläosa kuuluu rantojensuojeluohjelmaan erittäin kirkkaiden ja karujen selkävesien johdosta.  Iso osa Puruvedestä on Natura-aluetta.  Puruveden muikkukanta sai joulukuussa 2013 Euroopan unionin alkuperäisnimisuojan. Suojan perusteluina oli biologisten erityispiirteiden lisäksi valuma-alueella katkeamatta jatkuneet perinteiset talvinuottaus- ja rysäpyyntitavat.  Punkaharju liitettiin itseoikeutetusti harjujen suojeluohjelmaan vuonna 1984, onhan se myös maisemaltaan yksi Suomen kauneimpia alueita. Uhanalaisesta Saimaannorpasta on tehty havaintoja varsinkin Puruveden eteläosassa, vaikkakaan sillä ei  ole vakinaista kantaa Puruvedellä vuoden 2009 Saimaannorppakannan tilaraportin perusteella.

Puruveden erinomainen tila säilytettävä

Puruvesi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan erinomaiseksi, mutta viime vuosien aikana Puruveden rannoilla ja vedessä on huomattu muutoksia. Rehevöitymistä on alkanut näkyä myös karummilla rannoilla eikä vain tiedossa olevien kuormittajien läheisyydessä. Ihmiset ovat syystäkin huolestuneet ainutlaatuisen vesistön tilasta.

Vesienhoitosuunnitelmien laatiminen on luonut tärkeän työvälineen suunnitella toimia, joilla turvataan erinomaisina säilyneiden vesialueiden tila ja saadaan heikentyneiden alueiden tila parannettua vähintään hyväksi.  Ensimmäiset vuoteen 2015 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin vuonna 2009. Etelä-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus on koordinoinut Vuoksen vesienhoitoalueen suunnittelutyötä. Suunnitelmien laatimiseen ja toteutukseen on osallistunut laaja joukko alueen toimijoita, niin elinkeinoelämän, valtion viranomaisten, kuntien, kansalaisjärjestöjen kuin tiedeyhteisönkin edustajia. Parhaillaan valmistellaan lokakuussa alkavaa kuulemista varten vuoteen 2021 ulottuvia vesienhoitosuunnitelmaehdotuksia. Ne on tarkoitus hyväksyä   valtioneuvostossa vuoden 2015 lopussa.

Vesiensuojelutyötä on alueella tehty pitkään ja vapaaehtoisilla järjestöillä on ollut tärkeä merkitys tässä työssä.  Pro Puruvesi ry:n aloitteesta aloitettiin v. 2012 yhteisen vesiensuojeluhankkeen valmistelu.  Suomen metsäkeskuksen johdolla laadittu Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma valmistui tänä kesänä.  Hankkeeseen ovat osallistuneet lisäksi Savonlinnan  ja Kiteen kaupungit, Etelä- Savon ja Pohjois-Karjalan ELY -keskukset ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt.  Tämä yleissuunnitelma tuottaa myös vesienhoidon suunnittelulle konkreettisia, yhteistyönä pohdittuja ratkaisuja.   Suuri kiitos tästä alueen aktiivisille toimijoille!

Puruveden suojelun tavoitteet

Puruveden vesiensuojelun tärkeä tavoite on erinomaisena säilyneiden alueiden tilan heikkenemisen estäminen. Tämä vaatii kaikkien järven rannalla ja sen valuma-alueella asuvien ja siellä toimivien yhteisiä ponnistuksia.  Vesiensuojelussa haittojen syntymisen estäminen ennalta on kaikkein kustannustehokkainta ja eniten hyötyjä tuottavaa toimintaa. Suomestakin löytyy valitettavasti paljon esimerkkejä siitä, että laadultaan heikentyneiden alueiden tilan parantaminen on erittäin kallista ja tilan elpyminen vie vuosikymmeniä.  Vesiensuojelutoimien maksajienkin löytäminen jälkikäteen on usein vaikeaa, vaikka periaatteena onkin,  että haitan aiheuttajan tulisi maksaa aiheuttamansa haitat. 

Heikentyneiden alueiden tilaa tulisi myös parantaa. Puruveden alueella ei ole onneksi suuria yksittäisiä kuormituslähteitä. Kuormitusta tulisi kuitenkin vähentää erityisesti metsätaloudesta, mutta myös maataloudesta sekä haja-asutuksesta. Haja- ja loma-asutuksen jätevesien osalta tärkein toimenpide on saattaa kiinteistöjen jätevesihuolto kuntoon haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaisesti. 

Metsätalouden vesiensuojelu 

Metsätalouden aiheuttama kuormitus on vähentynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, sillä vesiensuojelutoimet ovat tehostuneet ja ilmapiiri on ollut vesiensuojelulle myönteinen. Metsätalouden vesistökuormituksella, erityisesti siitä aiheutuvalla kiintoainekuormituksella, voi kuitenkin olla hyvinkin merkittäviä paikallisia vaikutuksia vesistöjen tilaan erityisesti vesistöjen latvaosissa, pienissä lammissa ja puroissa sekä vähäjärvisissä jokivesistöissä. 

Valuma-aluekohtaisella vesiensuojelusuunnittelulla voidaan vähentää merkittävästi metsätaloudesta vesiin kohdistuvia haittoja. Tehostettua vesiensuojelun suunnittelua käytetään erityisesti ns. luonnonhoitohankkeissa, jotka perustuvat kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisiin metsätalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämistoimiin. Erityisen tärkeää on vähentää eroosioherkillä alueilla toteutettujen ojitusten haittavaikutuksia rakentamalla esim. pohjapatoja, laskeutusaltaita, pintavalutuskenttiä ja kosteikkoja.  Neuvonnalla ja koulutuksella on myös  tärkeä merkitys ja se tulee ulottua aina urakoitsijoihin ja kaivinkoneiden käyttäjiin asti. 

Useat metsäorganisaatiot ovat ottaneet käyttöönsä laatu- ja ympäristöjärjestelmän, joka edellyttää, että toiminnassa noudetaan sovittuja ympäristöperiaatteita sekä sitoudutaan ympäristönhoidon ja -suojelun tason jatkuvaan parantamiseen. Lisäksi useimmat toimijat ja metsänomistajat ovat sitoutuneet metsäsertifiointijärjestelmään, johon liittyvät laajasti ja yhtenäisesti sovitut menettelytavat sekä toimenpiteitä kuvaavat kriteerit.

Maatalouden vesiensuojelu

Maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi tarvitaan kasvintarpeen mukaista lannoitusta, talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämistä sekä lisää ravinteita pidättäviä suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja. Erityisesti kotieläinvaltaisilla alueilla tulee parantaa lannan ravinteiden kierrätystä. Ympäristöministeriö onkin  käynnistänyt ravinteiden kierrätykseen tähtäävän Raki-ohjelman. Näin turvataan kotimaisen ruoan tuotantoa tulevaisuudessa, joissa kilpailu niukkenevista fosforivaroista kiristyy ja lannoitteiden hinnat nousevat. Lanta ja sen sisältämät ravinteet nähdään arvokkaana resurssina, ei ongelmana. Hankkeella luodaan myös edellytyksiä suomalaisen ravinnekierrätysteknologian ja –innovaatioiden syntymiselle. Useita ravinteiden kierrätyksen kokeiluhankkeita onkin jo  käynnistetty. Esimerkiksi Puruveden naapurissa oleva Parikkalan kunta tekee esiselvityksen lantaan perustuvan biokaasulaitoksen perustamisesta ja lämmön hyödyntämisestä kaukolämpöverkossa.

Ilmastomuutokseen varautuminen tärkeää

Ilmastomuutoksen vaikutukset tuntuvat yhä enemmän myös maamme vesien tilassa. Sateisuuden kasvu lisää ravinteiden huuhtoutumista maaperästä.  Erityisesti eroosion ehkäisemiseksi tehtävät toimenpiteet sekä valumavesien hallinta tulevat jatkossa korostumaan. Ravinteita ja kiintoainetta pidättävillä kosteikoilla ja suojavyöhykkeillä voidaan parantaa myös ilmastomuutokseen sopeutumista.  

Ensisijaisesti tulee vaikuttaa siihen, että ilmastomuutosta voidaan hillitä.  Juuri valmistuneen Ilmastolain tavoitteena on sovittaa yhteen valtion viranomaisten toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelussa ja seurannassa. Lailla vahvistetaan myös yleisön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa ilmastopolitiikan suunnitteluun Suomessa.

Vesiensuojelu kuuluu kaikille

Lopuksi haluaisin kiteyttää vesiensuojelun ydinviestit. Ensinnäkin puhtaat vedet ovat arvokkaita.  Teillä on vaalittavananne arvokas Puruvesi. Toiseksi vedet eivät säily puhtaina ilman tekoja. Meidän kaikkien tulee pitää huoli siitä, että vesienhoitosuunnitelmat ja mm. Puruvedelle laadittu vesiensuojelun yleissuunnitelma laitetaan toimeen. Kolmas ydinviesti on se, että vesienhoito kuuluu kaikille. Meidän ministereiden pitää huolehtia toimeenpanon edellytyksistä ja siitä, että vesienhoito näkyy politiikan eri sektoreilla.    Paikallistasolla vesien tilaan vaikuttavien eri toimijoiden tulee huolehtia vesiensuojelun käytännön toimista.

Jokaisen suomalaisen tulisi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, että voimme tulevaisuudessakin nauttia puhtaista vesistä. Suomessa toimivat lukuisat paikalliset yhdistykset, ovat tärkeitä eri toimijoita yhteen kokoavia voimavaroja. Ne voivat seurata, mitä lähivesissä tapahtuu, ja tehdä viranomaisille aloitteita vesien tilan parantamiseksi ja säilyttämiseksi.  Hyviä esimerkkejä toteutusta tukevista paikallisista yhteistyömuodoista ovat  Pro Puruveden ohella mm. Vesijärvi- ja Pyhäjärvi- ja Vanajavesisäätiöt,   Pohjanmaan monet jokineuvottelukunnat,  Pro Saaristomeri ja Satavesi –ohjelmat, Pien-Saimaan kuormituksen vähentämishanke  ja Varsinais-Suomen VELHO –hanke. Itä-Uudenmaalla ja Porvoonjoella on käynnissä  jokitalkkaritoiminta, jossa virtavesien ja kalakantojen tilaa parannetaan yhteistyössä vesialueiden omistajien, paikallisten asukkaiden, kalastusalueiden ja eri viranomaisten kanssa. Jokitalkkaritoiminta on käynnistynyt myös Kaakkois-Suomessa ja Vantaanjoella.

Nämä vapaaehtoiset vesiensuojeluorganisaatiot voivat toimia vesiensuojeluhankkeiden  toteuttajina tai rahoittajina, antaa neuvoja ja tukea paikallisille hankkeille ja avustaa toimenpiteiden toteuttamisessa. Toivottavasti tällaisia hankkeita syntyy jatkossa paljon lisää.

Toivotan menestystä työssänne arvokaan Puruveden säilyttämiseksi ja että tämä työ kantaa myös jatkossa hedelmää!

Julkaistu 29.7.2014 klo 10.15, päivitetty 29.7.2014 klo 11.42