Raportti: Jätteiden keräystavoitteisiin yltäminen vaatii nykyistä tiukempia velvoitteita Suomessa

Uutinen 13.6.2018 klo 9.02
Jäteasema
© Teemu Kuusimurto, ympäristöministeriön kuvapankki

 

Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa hankkeessa Kierrätyksen keinot, taloudelliset vaikutukset sekä toteutettavuus arvioitiin yhdyskuntajätteen kierrätystä lisääviä ohjauskeinoja kustannus—hyöty-tarkastelun, ryhmäkeskustelujen ja maavertailun avulla.

Tarkastellut ohjauskeinot olivat kunnallisten jätehuoltomääräysten kiristäminen, lajitteluneuvonnan tehostaminen ja neuvontavelvoite jäteyrityksille, painoperusteinen jätemaksujärjestelmä sekä jätteiden erilliskeräysvelvoitteiden tiukentaminen lainsäädännössä. Maavertailussa selvitettiin Ruotsin, Itävallan ja Walesin korkean yhdyskuntajätteen kierrätysasteen (vähintään 50 prosenttia) taustalla olevia tekijöitä.

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet kiristyvät, kun EU:n jätedirektiivi tulee voimaan kesällä 2018. Uusi tavoite on, että yhdyskuntajätteestä kierrätetään 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Jätetilaston mukaan Suomessa syntyi vuonna 2016 2,8 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä ja sen kierrätysaste oli 42 prosenttia.

Hankkeessa tehdyn arvioinnin mukaan kierrätyksen lisääminen kasvattaa jätehuollon kokonaiskustannuksia. Toisaalta kierrätyksen kasvu synnyttää uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja ympäristöhyötyjä

Painoon perustuva jätemaksu ja lajitteluneuvonnan laajentaminen ovat hyviä vaihtoehtoja

Jätehuollon toimijat olivat kohtalaisen yhtä mieltä siitä, että painoon perustuva jätemaksu olisi toteuttamiskelpoinen toimi, joka lisäisi huolella suunniteltuna lajittelua.

Selvityksen mukaan esimerkiksi biojätteen erilliskeräystä voidaan kustannustehokkaasti lisätä tiiviisti asutuilla alueilla sekä kotitalouksista että elinkeino- ja hallintopalveluista. Jätedirektiivin tulevan 65 prosentin kierrätystavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin eri hyötyjätejakeiden laajaa erilliskeräystä kiinteistöiltä, jolloin kustannusvaikutukset ovat merkittävämmät.

Ryhmäkeskusteluihin osallistuneilla toimijoilla, kuten jätehuollon ja julkishallinnon työntekijöillä, oli erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka helposti erilliskeräystä lisäävät lajitteluvelvoitteet ovat toteutettavissa. Toisille velvoitteista aiheutuu taloudellista hyötyä ja toisille lisäkustannuksia. Lajitteluvelvoitteiden valvonnan toteuttamiseen liittyy haasteita.

Maavertailussa ilmeni, että lajitteluneuvonta ja asenteisiin vaikuttaminen on tärkeää. Ruotsissa, Itävallassa ja Walesissa on toteutettu eri toimijoiden, kuten kuntien, tuottajien ja yksityisten jäteyritysten, yhteisiä neuvontakampanjoita. Toimijoiden yhteinen kampanja voisi olla hyödyllinen myös Suomessa.

Kierrätykseen ohjaavien keinojen toteutettavuudesta tarvitaan lisätutkimusta. Elinkaaritutkimuksiin perehtymällä voitaisiin selvittää tarkemmin, millaisin keinoin erilliskeräyksen kustannus- ja ympäristötehokkuutta on mahdollista lisätä sekä onko tehostamisen esteenä esimerkiksi käytäntöjä tai kansallista lainsäädäntöä.

Lisätietoja:

Erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 605, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ympäristöneuvos Riitta Levinen, p. 0295 250 162, etunimi.sukunimi@ym.fi (EU:n kierrätystavoitteet)