Merimetsotyöryhmä esittää paikallista yhteistyötä ja lupakäytäntöjen joustavoittamista

Tiedote 6.4.2016 klo 9.58
Merimetso kuivattelee
Merimetso kuivattelee © Esa Partanen, YHA:n kuvapankki

Merimetson aiheuttamien ongelmien vähentämistä pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa tänään maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Työryhmä esittää yhteistyön lisäämistä ja säännösten soveltamista niin, että poikkeuslupien saaminen helpottuisi.

Ympäristöministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli muun muassa kartoittaa vahinkojen estämiseen käytettyjä keinoja Itämeren piirissä ja arvioida niiden soveltuvuutta Suomen oloihin sekä tehdä ehdotuksia ongelmien vähentämiseksi kestävällä tavalla.

Työryhmä kuuli laajasti asiantuntijoita sekä kalatalouden, paikallisten asukkaiden ja muiden toimijoiden edustajia.

Runsaan merimetsokannan todettiin aiheuttavan monin paikoin rannikkoa ristiriitoja kalastuksen, vesien ja rantojen käytön kanssa. Tutkimusten valossa merimetsojen kalataloudelle aiheuttamat vahingot eivät kansallisella tasolla ole merkittäviä, mutta paikallisella tasolla ongelmia esiintyy ja niihin liittyvät konfliktit voivat myös kärjistyä. Myös asuttujen rantojen läheisyydessä olevista yhdyskunnista on koettu olevan ongelmia.

Työryhmä esittää muun muassa alueellisten yhteistoimintaryhmien perustamista parantamaan vuorovaikutusta ja tietojen vaihtoa haittaa kokevien tahojen (mm. kesämökkiläiset ja muut paikalliset asukkaat sekä kalastajat), viranomaisten, järjestöjen, tutkijoiden ja kuntien kesken.

Merimetso on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla, ja lajin tappaminen tai pyydystäminen, pesien hävittäminen tai muu häiritseminen on kiellettyä. Kiellosta on mahdollista poiketa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämällä luvalla tietyillä perusteilla.                            

”Vahinkojen ehkäisyyn tarvittavien poikkeuslupien saamisessa on koettu ongelmia. On tärkeää, että löydämme keinoja, joissa kaikki osapuolet voivat olla osallisia. Siksi yhteistoimintaryhmiä tarvitaan luomaan paikallisiin oloihin toimivia ratkaisuja viranomaisten ja eri osapuolten aktiivisella yhteistyöllä. Tämän lisäksi on hienoa, että työryhmä on yksimielisesti päätynyt esittämään poikkeuslupakäytäntöjen joustavoittamista muiden Itämeren maiden kokemukset ja käytännöt huomioiden”, työryhmän puheenjohtajana toiminut kansanedustaja Anna-Maja Henriksson sanoo.

Poikkeuslupakäytäntöjä tulisi myös tehdä joustavammiksi. Niitä koskevaa viranomaisten ohjeistusta tulisi uudistaa välittömästi siten, että kalavesille koituvien vakavien vahinkojen osoittamisessa tukeuduttaisiin entistä enemmän myös yleiseen tutkimustietoon merimetsojen ravintokäyttäytymisestä. Myös haitat loma-asutukselle ja yleiselle terveydelle ja uhanalaisten kalakantojen suojelutarpeet tulisi hyväksyä poikkeusten perusteiksi, varsinkin jos merimetsot olisivat levittäytymässä myös sisävesiin.

Työryhmän muissa ehdotuksissa korostetaan lisäksi muun muassa poikkeuslupien hakijoiden ohjeistusten, tiedon saatavuuden ja korvausjärjestelmien kehittämistä sekä tutkimustoiminnan ja seurannan turvaamista. Jo tulevana syksynä aloitettaisiin myös arviointi toimien vaikuttavuudesta, minkä pohjalta tarvittaessa pohdittaisiin lisätoimia.

”Ministeriössä perehdytään huolella työryhmän raporttiin. Yhteistyöryhmien perustaminen ja poikkeuslupakäytäntöjen ohjeistukset otetaan välittömästi työn alle, jotta toimenpiteisiin päästään jo nyt alkavalla pesimäkaudella”, ministeri Tiilikainen lupaa.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Matti Osara, ympäristöministeriö, p. 02952 50216, etunimi@ymparisto.fi       

Merimetsotyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson, p. 050 512 2377, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi