Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmä lausuntokierrokselle – tavoitteena tuottaa tietoa rakennusten ilmastovaikutuksista

Tiedote 16.11.2018 klo 15.15

Ympäristöministeriö on kehittänyt Suomen oloihin soveltuvan rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän ja pyytää nyt lausuntoja sen luonnoksesta. Menetelmän kehitys on osa ympäristöministeriön syksyllä 2017 julkaisemaa vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa, jolla tähdätään rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen ohjaukseen 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä – rakentaminen onkin keskeisessä roolissa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa.

Suomessa rakentamisen ympäristöohjaus on toistaiseksi keskittynyt rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja käytönaikaisten päästöjen vähentämiseen. Koska uudisrakentamisen käytönaikaisesta energiatehokkuudesta on jäljellä enää niukasti kiristettävää, on päästövähennyksiä etsittävä erityisesti rakennusten elinkaaren alusta ja lopusta.

Nyt lausuntokierrokselle lähtenyt arviointimenetelmä kattaakin rakennuksen koko elinkaaren rakennustuotteiden valmistuksesta kuljetuksiin ja työmaatoimintoihin, käyttöön ja korjauksiin sekä elinkaaren lopulla tapahtuvaan purkamiseen ja kierrätykseen.

”Rakennukset ovat erilaisia. Siksi on tärkeää, että koko elinkaaren vaikutuksia päästään arvioimaan. Näin voidaan löytää jokaisessa hankkeessa parhaat keinot vähentää ilmastovaikutuksia”, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen sanoo.

Arviointimenetelmä on tehty yhdessä alan asiantuntijoiden ja Green Building Council Suomen kanssa. Lähtökohtana ovat eurooppalaiset standardit sekä EU:n uudet rakennusten resurssitehokkuuden Level(s)-indikaattorit.

Arviointimenetelmästä apua arkkitehdeille ja insinööreille

Arviointimenetelmän tarkoituksena on auttaa pääsuunnittelijoita optimoimaan rakennusten hiilijalanjälkeä suunnittelun aikana. Näin rakennushankkeisiin ei välttämättä tarvittaisi lisää konsultteja, vaan arkkitehti tai insinööri voisi halutessaan tehdä arvioinnin itse.

”Hiilijalanjäljen laskennasta tulisi saada sujuva osa normaalia rakennussuunnittelun prosessia. Arviointiin on jo olemassa hyviä työkaluja ja ala kehittyy vauhdilla”, Matti Kuittinen kertoo.

Tietomalleja hyödyntämällä rakennuksen hiilijalanjäljen muodostumista voitaisiin seurata suunnittelun edetessä, ja arviointi voitaisiin myös tehdä joko yksinkertaistetulla tai tarkalla menetelmällä.

Yksinkertaistetussa menetelmässä hyödynnetään valmiita taulukkoarvoja rakennusten elinkaaren vaiheiden laskentaan, ja sillä pyritään helpottamaan menetelmän käyttöönottoa ja madaltamaan pääsuunnittelijoiden kynnystä rakennusten hiilijalanjäljen arvioinnille. Tarkennetussa menetelmässä elinkaaren eri vaiheet voidaan laskea erikseen, jolloin suunnittelu- ja tuoteratkaisujen edut pystytään näyttämään erittäin tarkasti.

Hiilikädenjälki kannustaa etsimään uusia ilmastoratkaisuja

Suomen arviointimenetelmässä tarkastellaan hiilijalanjäljen lisäksi myös hiilikädenjälkeä, jolla mitataan rakennusten myönteisiä ilmastovaikutuksia – esimerkiksi puurakentamisen hiilivarastoja, sementtipohjaisten tuotteiden hitaita hiilinieluja ja rakennustuotteiden kierrätyksestä syntyviä hyötyjä. Hiilikädenjäljen arvioinnilla pyritään kannustamaan suunnittelijoita, rakennusliikkeitä ja eri tuotevalmistajia kehittämään innovatiivisia ilmastoratkaisuja.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ja mielipiteitä rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän luonnoksesta. Lausunnot ja mielipiteet pyydetään toimittamaan ympäristöministeriöön 10.1.2019 mennessä vastaamalla Lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön.

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Matti Kuittinen
Ympäristöministeriö
0295 250 268
matti.kuittinen@ym.fi