Valtioneuvosto hyväksyi esityksen ilmansaasteita vähentävistä säännösmuutoksista

Tiedote 6.9.2018 klo 13.30

Valtioneuvosto hyväksyi tänään esityksen ympäristönsuojelulain muutoksesta. Ympäristönsuojelulakiin lisättäisiin Suomea koskevat porrastetut päästövähennysvelvoitteet rikkidioksidille, typenoksideille, ammoniakille, pienhiukkasille sekä haihtuville orgaanisille yhdisteille lukuun ottamatta metaania. Todennäköisesti Suomi ei tarvitse kansallisia lisätoimia päästövähennysvelvoitteiden täyttämiseksi.

Säännösmuutoksilla pannaan kansallisesti toimeen uuden päästökattodirektiivin (2016) vaatimukset.

Kansalliset päästövähennysvelvoitteet on asetettu vuosiksi 2020-2029 sekä vuodesta 2030 alkaen. Velvoitteiden toteuttamiseksi Suomi laatii ympäristöministeriön johdolla uuden kansallisen ilmansuojeluohjelman. Lakiehdotus sisältää säännökset ohjelman sisällöstä, laatimisesta ja päivittämisvelvollisuudesta. Ohjelman laatimista varten on jo perustettu laaja työryhmä. Ohjelman laatimisen aikana tehtyjen arvioiden mukaan velvoitteet toteutunevat jo nykyisen päästösääntelyn sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman sekä ilmasto- ja energiastrategian mukaisin toimin.

Uuden päästökattodirektiivin mukaisten vähennysvelvoitteiden soveltaminen EU:n alueella vähentäisi ilmansaasteista aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja. Väestön altistuminen sekä kaukokulkeumana että kotimaisista päästölähteistä peräisin oleville pienhiukkasille laskisi merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, ja ihmisten keskimääräinen eliniän odote kasvaisi kuukaudella. Myös maaperän ja vesistöjen happamoituminen ja rehevöityminen vähenisivät selvästi.

Laissa säädettäisiin jatkossa myös päästöinventaarioista, joiden avulla seurataan kansallisten vähennysvelvoitteiden alaisten päästöjen kehittymistä ja tätä kautta päästövähennysvelvoitteiden toteutumista. Inventaarioiden perusteella kansallista ilmansuojeluohjelmaa päivitetään tarvittaessa.

Esityksen mukaan ympäristönsuojelulaissa säädettäisiin myös päästövähennysvelvoitteisiin liittyvistä joustomahdollisuuksista sekä velvoitteiden vaikutusten seurantavastuista. Vastuut olisi jaettu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, Syken, Luken, Ilmatieteen laitoksen ja ympäristöministeriön kesken. Seuranta kattaisi pintavedet, metsä- ja suomaat sekä otsonin kuormitusseurannan. Ympäristönsuojeluasetukseen tullaan sisällyttämään yksityiskohtaiset säännökset siitä, miten vaikutusten seuranta on järjestettävä.

Lisätiedot:

Lainsäädäntöneuvos Katariina Haavanlammi, ympäristöministeriö, p. 0295 250 072, etunimi.sukunimi@ym.fi