Tiilikainen: Energia- ja ilmastostrategia vastaa ilmastonmuutoksen torjuntaan – metsät Suomen apuna

Tiedote 24.11.2016 klo 14.19

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tiedottavat

Tänään julkistetussa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan keinoista vähentää fossiilisen energian käyttöä. Fossiilisella energialla katetaan tällä hetkellä lähes 90 prosenttia maailman energiatarpeesta.

"Suomi ottaa nyt oman askeleensa Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanossa. Ilmastonmuutoksen aiheuttaneesta kivihiilen ja öljyn käytöstä siirrytään Suomessa vahvasti kohti uusiutuvaa energiaa", sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Energia- ja ilmastostrategiassa toimet uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi yli puoleen Suomen energiankäytöstä ovat toteutettavissa kansallisen metsästrategian nykyisten linjausten puitteissa.

Kansallisessa metsästrategiassa on asetettu tavoitteeksi runkopuun hakkuiden nostaminen 80 milj. m3 vuositasolle. Vastaavasti energia- ja ilmastostrategia pohjautuu hakkuukertymäarvioon, jossa vuotuiset hakkuut nousisivat tasolle 79 milj. m3/v.  Suomessa hakkuutaso määräytyy teollisuuden tukki- ja kuitupuukysynnän mukaan. 

"Korkea jalostusarvo tuo Suomelle vientituloja. Etenkin puurakentamisen, uusien erittäin korkean jalostusarvon omaavien tuotteiden sekä sellun tuotannon osalta näyttää nyt varsin hyvältä", sanoo Tiilikainen.

Metsiä ei Suomessa kasvateta eikä pääsääntöisesti hakata energiakäyttöön, vaan energiaksi hyödynnetään metsäteollisuuden sivuvirtoja ja päätehakkuiden ja metsänhoitotöiden tähteitä. Suomessa käytetystä uusiutuvasta energiasta metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirrat muodostavat tällä hetkellä noin 80 prosenttia.  Hakkuiden ja metsäteollisuuden kasvun myötä kasvaa myös näiden energiaksi hyödynnettävien sivuvirtojen määrä.                        

Suomen metsien kasvu yli kaksinkertaistunut

Suomen metsien kasvu on suunnilleen kaksinkertaistunut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan hakkuiden määrä on kasvanut.

Suomen puuston ikärakenne mahdollistaa puun käytön lisäämisen tulevaa kasvua alentamatta. Kasvu on voimakkainta nuorilla, noin 20–50 vuoden ikäisillä metsillä. Metsien hiilinielun säilyttämiseksi pitemmälle tulevaisuuteen metsien uudistaminen on tärkeää.

Kansallisen metsästrategian ja tänään julkistetun energia- ja ilmastostrategian mukaisilla noin 80 milj. kuutiometrin vuotuisilla hakkuilla Suomen metsien hiilinielu säilyy tasolla -13,5 - -20 milj t CO2. Historiallisesti hiilinielu on vaihdellut vuosittain -22 -  -50 milj. t CO2 välillä.

LUKE ja SYKE arvioivat vastikään hakkuutason vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Selvityksen mukaan metsien monimuotoisuus voidaan turvata nykyisiä toimenpiteitä tehostamalla, vaikka hakkuumäärät kasvaisivatkin.

Lisätietoa:

Erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, maa- ja metsätalousministeriö, jukka-pekka.kataja(at)mmm.fi, p. 0295 162 476

Erityisavustaja Jyrki Peisa, ympäristöministeriö, jyrki.peisa(at)ym.fi, p. 050 364 0836