Geenimuunneltujen lajien riskit entistä paremmin hallintaan

Uutinen 6.3.2018 klo 20.02
mehiläinen ja leppäkerttu ruokailemassa
© Kuva: Vesa Härkönen, ympäristöhallinnon kuvapankki

Nykyaikainen biotekniikka tarjoaa monia mahdollisuuksia parantaa ihmisten hyvinvointia, mikäli sitä käytetään ihmisten ja luonnon kannalta turvallisesti. Tähän on nyt entistä paremmat edellytykset, kun kansainvälistä bioturvallisuutta säätelevään Cartagenan pöytäkirjaan saatiin eilen tärkeä lisäys.

Vuonna 2003 voimaan astuneen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan keskeinen tehtävä on suojella luonnon monimuotoisuutta modernin biotekniikan käytön tuloksena syntyneiden muuntogeenisten organismien aiheuttamilta riskeiltä.

Muuntogeenisellä eli geenimuunnellulla organismilla tarkoitetaan eläintä, kasvia tai vaikka mikrobia, jonka perimää on muutettu geenitekniikan avulla. DNA:ta muokkaamalla esimerkiksi ruokakasvin ominaisuuksia voidaan parantaa kestämään paremmin kylmää tai tuholaisten hyökkäyksiä. Samalla geenimuuntelu sisältää esimerkiksi lajiston yksipuolistumiseen liittyviä riskejä, joista osaa ei vielä täysin tunneta.

Tällä viikolla Cartagenan pöytäkirjaan hyväksyttiin niin sanottu Nagoya–Kuala Lumpurin lisäpöytäkirja, joka edellyttää sopimuksessa mukana olevia valtioita määräämään toiminnanharjoittajille vastatoimia, kun muuntogeeninen organismi aiheuttaa vahinkoja. Vastatoimiin on ryhdyttävä silloinkin, kun vahingon syntyminen on riittävän todennäköistä.

YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen sihteeristö kutsui pitkään valmistellun lisäpöytäkirjan hyväksymistä tuoreeltaan historialliseksi. Suomi kuuluu lisäpöytäkirjan ratifioineiden maiden joukkoon.

Listätietoja:

Hallitussihteeri Eriika Melkas, p. 029 525 0170, etunimi.sukunimi@ym.fi