Kansainvälinen kemikaali- ja jätehallinto tulee uudistaa

Uutinen 4.1.2017 klo 12.22

Kansainvälinen ympäristöoikeus on kemikaali- ja jätehallinnon osalta riittämätön: vaarallisista kemikaaleista aiheutuu edelleen huomattavaa haittaa ihmiselle ja luonnolle. Samanaikaisesti esiin on noussut uusia haasteita, kuten merten muovijätteet. Tämä käy ilmi tuoreesta pohjoismaisesta raportista, jossa tarkastellaan keinoja kansainvälisen kemikaali- ja jätehallinnon kehittämiseksi vuoden 2020 jälkeen.

Raportilla pyritään vauhdittamaan YK:n puitteissa alkavia neuvotteluita uudesta vuoden 2020-jälkeisestä kansainvälisestä kemikaali- ja jätehallinnon toimintamallista. Hallitustenväliset keskustelut asiasta alkavat Brasíliassa 7.–9. helmikuuta järjestettävässä kokouksessa ja kulminoituvat usean sitä seuraavan kokouksen jälkeen uuden toimintamallin hyväksymiseen vuonna 2020. Uusi toimintamalli tulee korvaamaan nykyisen vapaaehtoisen kansainvälisen kemikaalien hallintaa ohjaavan strategian (Strategic Approach to International Chemicals Management, SAICM).

Raportissa huomioidaan, että vaarallisista kemikaaleista ja jätteistä aiheutuu vakavia loukkauksia ihmisoikeuksien toteutumiselle kehitysmaissa. Elektroniikkajätteen käsittely alkeellisissa olosuhteissa johtaa altistumiseen jätteiden sisältämille raskasmetalleille ja muille haitallisille yhdisteille. Lyijymaalit on toinen esimerkki etenkin kehitysmaissa esiintyvästä vakavasta ongelmasta, josta aiheutuvien terveyshaittojen on arvioitu muodostavan lähes biljoonan US dollarin loven maailman talouteen vuosittain.

Euroopassa on luotu maailman kattavin kemikaalilainsäädäntö ihmisen terveyden ja ympäristön varjelemiseksi. Globaaleilla markkinoilla on kuitenkin arviolta 140 000 kemikaalia, mutta suurin osa näistä on vailla perusteellista arvioita niiden vaikutuksista ihmisen terveyteen ja ympäristöön. Lisäksi ilmakehän kaukokulkeutumisen ja merivirtojen myötä maapallon syrjäisimmätkin seudut ja niiden asukkaat altistuvat vaarallisille kemikaaleille ja jätteille. Pohjoismaat ja arktinen alue ovat tästä hyviä esimerkkejä. Ongelma on kansainvälinen ja vaatii kaikkien maiden yhteistyötä.

Kemikaalit ja jätteet kestävän kehityksen ytimessä

Ympäristön saastuminen on maailman suurin kuoleman aiheuttaja ja maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan vaarallisista kemikaaleista aiheutuu ainakin 1,3 miljoona kuolemaa vuosittain.

Vuonna 2015 hyväksyttiin globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma (Agenda 2030), jolla on useiden tavoitteiden kautta välitön yhteys ihmisen terveyden ja ympäristön suojeluun vaarallisilta kemikaaleilta ja jätteiltä. Esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä tulee vähentää merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia.

Kestävän kehityksen toteutuminen edellyttää siten uuden kunnianhimoisen vuoden 2020-jälkeisen kansainvälisen kemikaaleja ja jätteitä koskevan toimintamallin kehittämistä. Toimintamalli voisi toimia esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoin, jolloin maiden tulisi luoda kansallisia toimintaohjelmia sitoumusten täyttämiseksi.

Raportti toimii tausta-aineistona Helsingissä 16.–17. tammikuuta järjestettävälle pohjoismaiselle seminaarille, jonka tulokset on tarkoitus hyödyntää YK:n alaisessa työssä. Raportin on laatinut Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen ympäristöoikeuden tutkijat Tuula Honkonen ja Sabaa Khan. Raportti on tuotettu ja tuleva seminaari järjestetään Pohjoismaisen ministerineuvoston tuella. 

Lisätiedot: 

Ylitarkastaja Niko Urho, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 250 379

Neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 250 279