Lannasta iloa ja hyötyä

Uutinen 20.12.2018 klo 14.06
Seinäjoen raki-tilaisuus 2018
© Anna Toppari

Iso joukko kierrätysravinteiden tuotannon, biomassojen käsittelyn ja alueellisen yhteistyön ammattilaisia kokoontui Seinäjoelle 10.12. Tapahtumassa jaettiin kokemuksia ravinteiden kierrätyksen ja vesiensuojelun kärkihankkeista. Tilaisuuden esitysmateriaalit ovat nyt saatavilla verkossa.

Järjestyksessään toinen kärkihankkeen tulostapahtuma keräsi Framille lähes 90 kiertotalouden yrittäjää ja ammattilaista. Reippaimmat olivat lähteneet liikenteeseen jo aamuyöstä.

Yritysten ja eri alojen välistä yhteistyötä tarvitaan

”Peräänkuulutamme edelleen yhteistyötä”, totesivat oululaisen SFTec-kuivausyrityksen Virpi Leinonen ja Janne Anttila kiertotalouden alasta, jolla menestyminen vaatii niin teknologista, luonnontieteellistä kuin liiketaloudellista osaamista.

Yhteistyötä painotti myös hevoslannan kärkihankkeen Matti Arffman, joka kollegoineen on parin vuoden aikana avustanut yli 200 alan toimijaa fiksujen ratkaisujen löytämisessä. Hevosenlannan hyötyjä on HELMET-hankkeessa tuotu esiin muun muassa  jäädytetyn lannan lämärikisoilla. ”Lanta voi olla iloinen ja hyödyllinen asia”, Arffman muistutti.

Samoilla linjoilla oli Biolaitosyhdistyksen Juha Pirkkamaa, joka esitteli Laaturavinne-työtä. Tarkoituksena on saada aikaan kierrätysravinteiden laatujärjestelmä, joka reagoi uusimpaan tutkimustietoon ja tuo kannattavuutta alan yrittäjille. ”Jotta biomassojen poltto ei olisi ensisijainen ratkaisu”, Pirkkamaa kiteytti lähtökohdan laatutyölle.

Ravinteiden kierrätys osaksi kokonaisuutta

”Ei mietitä ainoastaan ravinteiden kierrätystä tai vain biokaasua, vaan koko symbioosia ja hyötyjä eri yhteistyötahoille”, muistutti Kiertoravinne-hankkeen asiantuntija Jyrki Heilä. Yhteistyöhankkeen tiimoilta on tekeillä 240 000 tonnin biolaitoskonsepti Etelä-Pohjanmaalle. Lahden seudulla Jokimaan Kaasu ja Kakka kehittää lannan lisäksi elintarviketeollisuuden sivuvirroille käyttöä energian ja lannoitteiden lähteenä. ”Samalla paranee maaseudun ja kaupungin yhteistyö ”, kertoi koordinaattori Janne Ekholm.

Kuntien ravinneneutraaleja toimintoja edistävä Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta muistutti, että ravinneviisauden ei tarvitse tarkoittaa kunnan toimintatapojen täydellistä muutosta. Kyse on usein pienistä säädöistä, jotka parhaimmillaan tuovat alueelle uutta elinvoimaa tai säästöjä.

Kiertotaloudessa on imua

Hanketorilla vajaa parikymmentä kiertotalouden ja vesiensuojelun toimeenpanijaa esittelivät toimintaansa ja tuloksiaan. Kiinnostavimmat ideat syntyivät iltapäivän aihekohtaisissa keskusteluissa, joissa yhteiset isot haasteet mahdollistivat seikkaperäisen kokemusten jakamisen. Niin sanotuista epäonnistumisistakin uskallettiin puhua ääneen ja jakaa opiksi muille.

Seinäjoen tulostapahtuma todisti, että ravinteiden kierrätyksen ja biomassojen tuotteistuksen alalle löytyy yrittäjiä ja imua, vaikka kiertotalouden mukainen maailma on vasta syntymässä. Mukanaolo kannatti, sillä kokenut cleantech-yrittäjäkin kertoi päivän jälkeen saaneensa tapahtumasta uutta kotiin viemistä.

Ravinteiden kierrätyksen ja vesiensuojelun kärkihankkeiden tuloskiertue huipentuu Joensuuhun 30.1.2019. Tiedepuistossa kohtaavat yritysyhteistyön, urbaanien ravinnekiertojen ja jätevesien puhdistuksen sekä metsätalouden ammattilaiset. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja
Projektipäällikkö Arja Nykänen, Raki2-ohjelma, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 0295 250 053