Uusi opas auttaa parantamaan energiatehokkuutta korjausrakentamisen yhteydessä

Uutinen 25.4.2017 klo 12.16
Uusia ikkunoita asennetaan.jpg
Ikkunoiden vaihto hyödyttää monella tapaa. © Pentti Hokkanen, ympäristöhallinnon kuvapankki

Uusi opas neuvoo, miten asuinrakennusten rakenteellista energiatehokkuutta voidaan parantaa korjausrakentamisen yhteydessä. Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa -opas käsittelee yläpohjaan, ulkoseiniin, alapohjaan, ikkunoihin ja oviin liittyviä ratkaisuja. Se käy läpi korjausrakentamisen kulkua suunnittelusta toteutukseen ja antaa korjausesimerkkejä.

Maamme rakennuskanta on rakennettu eri vuosikymmenillä, ja rakennukset ovat ominaisuuksiltaan hyvin erilaista. Osassa rakennuskantaa on mahdollista parantaa energiatehokkuutta huomattavasti enemmän kuin minimimääräykset edellyttävät. Laadukkaat ratkaisut lisäävät rakennuksen käyttöikää ja asumismukavuutta sekä vähentävät energiankulutusta, mikä pienentää asumis- ja käyttökustannuksia. Korjaaminen voi myös vaikuttaa kiinteistön arvoon.

Hyvän korjausrakentamisen periaatteena on, että korjaukset mahdollistavat ja edistävät tulevia, muiden rakennusosien tai järjestelmien korjauksia. Tämä edellyttää, että kiinteistöä osataan tarkastella kokonaisuutena. Rakennuttajien on osattava edellyttää suunnittelijalta, urakoitsijalta ja valvojalta korjausrakentamisen hyvää osaamista. Energiatehokkuutta parannetaan vain silloin, kun joka tapauksessa korjataan tai uusitaan jokin rakennusosa tai tekninen järjestelmä.

Oppaassa käydään läpi energiatehokkuuden kehittymistä ja vaatimuksia, markkinoilla olevia lämmöneristeitä ja hyvän lämmöneristystason etuja. Korjaushankkeen eteneminen ja eri vaiheiden edellyttämät toimet kuvataan tyypillisen taloyhtiön kannalta, jossa ulkopuolinen asiantuntija-apu on erityisesti tarpeen. Opas esittää korjaushankkeessa huomioon otettavia asioita, kuten riittävää suunnitteluaikaa, tarvittavia taustatietoja, viranomaisten määräyksiä, lisäselvitysten teettämistä ja valvojan kiinnittämistä hankkeeseen.

Opas on laadittu Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssä. Työn rahoittivat ympäristöministeriö, Rakennustuoteteollisuus RTT ry ja Puutuoteteollisuus ry.

Lisätietoja

Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi