Verlan maailmanperintökohteen suojelu täydentyi kulttuurihistoriallisesti merkittävillä puunkäsittelyn ja -uiton rakennuksilla

Uutinen 8.4.2016 klo 10.12
Verlan maailmanperintökohde ilmasta kuvattuna
Verlan maailmanperintökohde ilmasta kuvattuna © Kuva: Flycam Oy
 
 
Ympäristöministeriö on vahvistanut päätöksen, jolla suojellaan Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitsevan Verlan maailmanperintökohteen kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja rakennelmia.

Suojelun piiriin lisättiin nyt alueen puunkäsittelyyn ja -uittoon liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita, työväen asuinrakennuksia ulkorakennuksineen ja pihapiireineen sekä seurantaloa. Suojeltuja rakennuksia on yhteensä 30, ja lisäksi suojelu koskee alueen halki kulkevan Verlantien linjausta.

Asuinrakennukset ovat pääosin 1800-luvun lopulla rakennettuja, hirsirunkoisia, pystyrimalaudoitettuja ja punamullattuja. Saha- ja varastorakennukset ovat 1930-luvulta. Uittokämppä on 1900-luvun alusta, ja uittoradan konehuone 1960-luvun alusta, jolloin Verlassa siirryttiin irtouitosta nippu-uittoon.

Verlan puuhiomo ja pahvitehdas on merkitty Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1996 hyvin säilyneenä esimerkkinä varhaisesta, pienimittakaavaisesta paperimassa-, paperi- ja pahvituotannosta 1800-luvun loppupuolelta. Puuhiomon ja pahvitehtaan punatiiliset rakennukset lähiympäristöineen on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1993.

Verla järveltä katsottuna
Verlan maailmanperintökohde järveltä katsottuna © Kuva: Lassi Kujala, Verlan tehdasmuseo

Tehdasrakennukset ja suuren osan alueen muista rakennuksista omistaa UPM Kymmene Oyj ja Verlan maailmanperintökohteessa toimii UPM Kymmene Oyj:n ylläpitämä museo. Suojelupäätös tehtiinkin UPM Kymmene Oyj:n aloitteesta. Kouvolan kaupunki valmistelee maailmanperintöaluetta koskevaa osayleiskaavan muutosta.

Hugo Neuman perusti Jaalan ja Valkealan pitäjien maille Verlaan ensimmäisen puuhiomon vuonna 1872. Alueella oli 1800–1900 -lukujen vaihteessa useita omistajia, ja tänä aikana hiomon yhteyteen rakennettiin myös pahvitehdas. Vuonna 1922 tehdas siirtyi Kymin Osakeyhtiölle (nykyisin UPM Kymmene Oyj), joka jatkoi tehtaan toimintaa aina vuoteen 1964. Verlankosken vesivoimaa alueella on hyödynnetty 1920-luvulta lähtien. Nykyisin alueella toimii KSS Energia Oy:n omistama voimalaitos.

Suomessa seitsemän maailmanperintökohdetta

Unescon maailmanperintöluettelossa on yhteensä seitsemän kohdetta Suomesta. Kulttuuriperintökohteina luettelossa ovat Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahden pronssikautinen hautaröykkiöalue ja kymmenen maan alueelle ulottuva Struven ketju. Luonnonperintökohteena luettelossa on Merenkurkun saaristo yhdessä Ruotsin Korkean Rannikon kanssa.

Valtioneuvosto hyväksyi huhtikuussa 2015 kansallisen maailmanperintöstrategian 2015–2025. Strategian laatiminen perustuu Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan. Suomi on myös Unescon maailmanperintökomitean jäsen kaudella 2013–2017.

Lisätietoja

Erityisasiantuntija Matleena Haapala, ympäristöministeriö, p. 0295 250 332, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Museonjohtaja Ville Majuri, UPM Verlan tehdasmuseo, p. 02041 52 206, etunimi.sukunimi@upm.com

Intendentti Timo Kantonen, Museovirasto, p. 0295 33 6311, etunimi.sukunimi@museovirasto.fi

Yleiskaavapäällikkö Marko Luukkonen, Kouvolan kaupunki, p 02061 57169, etunimi.sukunimi@kouvola.fi