Alueidenkäytön aivoriihellä hyvä vastaanotto

RSS
9.1.2018 Antti Irjala
Antti Irjala
Kirjoittaja katsoo tulevaisuuteen.

Miten ensi vuosikymmenellä suunnitellaan toimivaa Suomea? Miltä näyttää kaupunkien ja maaseudun tulevaisuus, entä miten luodaan hyvää elinympäristöä ja tuetaan erilaisten alueiden elinvoimaisuutta?

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu on ympäristöministeriössä käynnissä. Uudistuksen ensi vaiheessa vahvistetaan tietopohjaa, jotta tuleva päätöksenteko voisi pohjautua monipuoliseen, ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon.

Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettaessa on hyvä katsoa tulevaisuuteen. Toimintaympäristö muuttuu vauhdilla, ja muutoksen nopeus vain kiihtyy. Uusia asioita tuovat mukanaan niin digitalisaatio ja ilmastopolitiikka kuin väestömuutokset ja energiakysymyksetkin. Alueidenkäytöltä edellytetään valmiuksia vastata nopeasti erilaisiin tarpeisiin. Samalla on tärkeää, että ympäristön laatu ja kestävyys turvataan muutoksen alla. Avoin yhteistyö on tärkeää. Pidän tärkeänä, että sidosryhmät voivat osallistua uudistuksen valmisteluun sen eri vaiheissa. Tällä tavalla vahvistuu myös eri osapuolten keskinäinen luottamus ja sitoutuminen valmisteluun.

Alueidenkäytön suunnittelun kehittämistä käsittelevät verkkoaivoriihemme ovat saaneet hyvän vastaanoton, osallistujia on ollut runsaasti ja vastaamiseen käytetty riittävästi aikaa.  

Marraskuussa käynnissä olleessa verkkoaivoriihessä pyysimme kommentteja meidän virkamiesten luonnostelemista alueidenkäytön suuntaviivoista.  Alueidenkäytön ohjaukseen kohdistuu tulevaisuudessakin kansallisia, maakunnallisia ja kuntatason tarpeita. Luonnoksen mukaan maakuntatason linjaukset muodostaisivat kehikon kaupunkiseutujen ja kuntien suunnittelulle. Varsinaisia kaavatasoja olisi kaksi: nimettyjen kaupunkiseutujen strateginen kaava sekä kuntatason alueidenkäyttöä ohjaava kaava.

Suuntaviivaluonnos sai verkkoaivoriihessä varsin hyvän vastaanoton. Vastaajista 40 prosenttia suhtautui myönteisesti luonnokseen ja epävarmoja oli noin kolmasosa. Neljäsosa vastaajista suhtautui esitykseen kielteisesti.  Samalla saimme kiitosta rohkeudesta lähteä miettimään uutta järjestelmää ja toisaalta toiveita nykyiseen malliin pohjautuvasta uudistamista. Useimmat olivat yhtä mieltä siitä, että sujuvat menettelyt ovat hyvä lähtökohta, kunhan suunnittelun keskeinen rooli turvataan ja eri toimijoiden vastuut ovat selkeät ja johdonmukaiset. Osallistujien mukaan jatkotyössä on syytä panostaa muun muassa avoimeen tietoon, kaavoituksen läpinäkyvyyteen ja vuorovaikutukseen sekä alueidenkäytön ja liikenteen yhteen sovittavaan suunnitteluun.

Kiitos kaikille osallistuneille jo tässä vaiheessa! Työ jatkuu heti nyt tammikuussa. Ympäristöministeriössä olemme sanoneet olevamme rohkeasti avoimia – se toimii hyvänä ohjenuorana myös maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelussa ja jatkotyössä.

Ympäristöneuvos Antti Irjala koordinoi ympäristöministeriössä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistamista, mottonaan ”ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen”.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.