Arktinen yhteistyö muuttuvassa ilmastossa

RSS
9.10.2018 Henna Haapala
Henna Haapala
kuva: Jan Ahlstedt

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin Arktisen alueen ihmisiin ja luontoon sekä luonnonvaroista riippuvaiseen toimintaan. Jäätiköiden ja ikiroudan sulaminen, merijään sulamisesta johtuva irtojään liikkuminen, rannikoiden eroosio, äärimmäiset sääolosuhteet, maastopalot, maa- ja lumivyörymät sekä tulvat kasvattavat alueen riskejä ja vahinkoja.
 
Merenpinnan noususta ja ikiroudan sulamisesta aiheutuvat kustannukset tulevat olemaan valtavia myös laajemmin kuin pelkästään arktisella alueella. Lämpötilan nousu ja jään sulaminen saattavat avata uusia väyliä ja liiketoimintamahdollisuuksia, mutta olosuhteet taloudelliselle toiminnalle eivät ole helppoja eivätkä halpoja.

Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajana 2017-2019. Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa painotetaan ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä. Tärkeimpiä yhteistyöaiheita ovat ympäristönsuojelu, meteorologia, koulutus ja viestintäyhteydet. Arktisen neuvoston ympäristöyhteistyössä on kiinnitetty huomiota ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen, saastumisen ehkäisyyn ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Arktisen yhteistyön perustana on tutkijayhteisön 1990-luvulla tuottamat hälyttävät tiedot arktisen alueen ympäristömuutoksista. Arktiseen luontoon kohdistui tuolloin - ja kohdistuu edelleen - kuormitusta Arktisen alueen ulkopuolelta tulevista kaukokulkeutuvista saasteista. Tällaisia ovat mm pysyvät orgaaniset yhdisteet (kuten DDT, PCB, dioksiinit ja furaanit) ja elohopea. Luonnonvarojen lisääntyvästä hyödyntämisestä ja ympäristövaikutuksista Arktisen alueen herkkään luontoon oltiin jo tuolloin huolissaan. Ensimmäisessä arktisessa ministerikokouksessa Rovaniemellä vuonna 1991 arktiset maat ja alkuperäiskansojen järjestöt hyväksyivät arktisen ympäristöstrategian. Tuon strategian ympärille perustettiin Ottawassa viisi vuotta myöhemmin Arktinen neuvosto suojelemaan alueen ympäristöä ja edistämään kestävää kehitystä.

Arktinen alue, sen ihmiset ja luonto, ovat nyt monien kiihtyvien muutosten kohteena eivätkä alueen ympäristöongelmat ole valitettavasti vähentyneet.  Nämä muutokset vaikuttavat erityisesti arktisen alueen alkuperäiskansojen elinolosuhteisiin sekä luonnonvaroista ja sääolosuhteista riippuvaisiin elinkeinoihin. Arktisen neuvoston työryhmät ovat tuottaneet paljon uutta tietoa siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lumen, jään ja ikiroudan sulamiseen, mikä on arktisten ekosysteemien ja lajien tila näiden muutosten keskellä sekä minkälaisia ympäristöriskejä ja saastekuormitusta arktiseen alueeseen kohdistuu. Joihinkin ongelmiin on saatu ratkaisuja kansainvälisellä yhteistyöllä, mutta uusia ongelmia on tullut vastaan.

Näihin ympäristömuutoksiin yhdistyy monia sosiaalisia ja taloudellisia ulottuvuuksia, joita on tarpeen paremmin ymmärtää ja tunnistaa. Ympäristöministerit kokoontuvat tällä viikolla Rovaniemelle keskustelemaan arktisen alueen ympäristöasioista sekä etsimään niihin yhteisiä ratkaisuja. Rovaniemellä järjestetään myös Arktinen luonnon monimuotoisuuskongressi, jonka avasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on suuri yhteinen haaste, mutta myös mahdollisuus viedä eteenpäin uusia vähähiilisiä ja resurssitehokkaita talouden ja energiantuotannon malleja ja ratkaisuja.  Arktinen neuvosto hyväksyi vuonna 2017 yhteisen tavoitteen vähentää mustan hiilen päästöjä 25-33 prosenttia vuoden 2013 tasosta vuoteen 2025 mennessä.

Jäämeren suojelun tarve kasvaa ilmastonmuutoksen ja lisääntyvän taloudellisen toiminnan seurauksena. Odotan kiinnostuneena arktisten maiden näkemyksiä Jäämeren suojelualueverkoston vahvistamisesta. Globaali merten roskaantumisongelma sekä kaukokulkeutuvat ilmansaasteet koskevat arktista aluetta ja vaikuttavat ympäristöön ja asukkaiden terveyteen.

Suomi ja arktiset maat olivat kaukonäköisiä, kun arktinen yhteistyö käynnistettiin. Silloin alue sai vielä vähän kansainvälistä huomiota. Kiinnostus arktisia ympäristöasioita kohtaan on kasvanut valtavasti, kun on voitu osoittaa Arktisen alueen ympäristön muutoksen vaikutukset myös alueen ulkopuolelle, esimerkiksi merenpinnan nousuun sekä merivirtoihin ja sääoloihin. Suomi on toiminut Arktisessa yhteistyössä edelläkävijänä ja on puheenjohtajuuskaudellaan vahvistanut edelleen pyrkimystään alueen ympäristön, luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen.

Kirjoittaja Henna Haapala työskentelee ympäristöministeriössä neuvottelevana virkamiehenä ja arktisena vastuuvirkamiehenä.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.