Asumisen kärkihanke paketissa, mitä seuraavaksi?

RSS
9.1.2017 Ville Koponen
 
 
Ville Koponen

Se on nyt tehty. Puolentoista vuoden urakka on ohi, ja hallituksen kärkihanke asuntorakentamisen lisäämisestä on toteutettu.

Tavoitteena oli, että kasvukeskuksiin rakennetaan lisää kohtuuhintaisia, valtion tuella rahoitettuja ARA-asuntoja. Jotta tähän päästään, säännöksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta piti muuttaa ja kehittää. Hallitusohjelmassa oli sovittu kolmesta tähän liittyvästä toimenpiteestä:

  • Luodaan uusi, kaikille alan toimijoille avoin 10 vuoden tukimalli ARA-asuntojen tuotantoon.
  • ARA-asuntojen omistajia koskeva yleishyödyllisyysvaatimus muutetaan uuden asuntotuotannon osalta kohdekohtaiseksi.
  • Olemassa olevien ARA-asuntojen käyttö- ja luovutusrajoituksista joustetaan, jos vapautuva pääoma käytetään asuntorakentamiseen.

Olin itse päävastuullisena valmistelijana kaikissa kolmessa kokonaisuudessa. Niiden toteuttamiseen tarvittiin yksi kokonaan uusi laki, kolme lakimuutosta, kaksi uutta asetusta ja yksi ohjauskirje, niille vajaat sata sivua perustelutekstejä – sekä satoja ja taas satoja tunteja pohdintaa, keskusteluja, luonnoksia, laskelmia, sidosryhmäkuulemisia, neuvotteluja, hiomista ja viimeistelyä minulta ja muilta ministeriön virkamiehiltä. Saimme työhömme elintärkeää apua myös lakien käytännön soveltajilta, ARAn ja Valtiokonttorin asiantuntijoilta.

Viimeinen asetus annettiin juuri ennen joulua. Hallitusohjelma on siis tältä osin toteutettu.

Miten meni, noin niinku omasta mielestä?

Valtion tuki kohtuuhintaisten ARA-asuntojen rakentamiselle on tuiki tarpeellista. Kasvukeskuksissa on suuri pula edullisista asunnoista, ja ARA-asuntoja rakentamalla niille saadaan juuri sellaisia koteja, joita pieni- ja keskituloiset kotitaloudet tarvitsevat. ARA-asunnoissa valtion tuki näkyy matalampina vuokrina eikä se valu vuokranantajien taskuun.

Ongelmana onkin lähinnä se, että ARA-asuntoja ei rakenneta niin paljon kuin niille olisi kysyntää. Juuri tähän hallituksen kärkihanke on pyrkinyt puuttumaan. Lähikuukaudet ja -vuodet osoittavat, tuottavatko lakimuutokset hedelmää.

Oma valistunut veikkaukseni on, että tehtyjen lakiuudistusten teho vaihtelee. Uusi 10 vuoden tukimalli vaikuttaa menestykseltä, se on lyhyen olemassaolonsa aikana ehtinyt jo herättää suurta kiinnostusta rakennuttajien keskuudessa. Sen sijaan kahden muun toimenpiteen vaikutukset jäänevät vähäisiksi, hallitusohjelman asuntotuotantoa lisäävistä tavoitteista huolimatta: ne rakennuttajat, jotka eivät ole kiinnostuneita kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta, tuskin kiinnostuvat siitä vain sen vuoksi, että rajoitukset muuttuivat yhteisökohtaisista kohdekohtaisiksi.

Mitä seuraavaksi?

Valtion tukijärjestelmien toimivuus edellyttää niiden jatkuvaa seuraamista ja kehittämistä. Virkamiehen työ ei ole koskaan valmis, ja meillä onkin uusi säädöshanke jo käynnissä: pohdinnassa on etupäässä kuntien käyttämä 40 vuoden korkotukijärjestelmä. Millä tavoin sitä tulisi kehittää, jotta se houkuttelisi entistä enemmän kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttajia?

Meillä virkamiehillä on jo tukku kehittämisideoita hautumassa päässämme. Keväällä on tarkoitus kuulla, mitä mieltä rakennuttajat, asukkaat ja muut sidosryhmät ovat meidän kaavailuistamme.

Työskentelen ympäristöministeriössä lainvalmistelijana ja esittelijänä. Vastuulleni kuuluu valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa ja erityisryhmien asumisen tukemista koskeva lainsäädäntö sekä asumisen tukijärjestelmiin liittyvät EU-oikeuden kysymykset.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.