Kestävää ja hyvää rakentamista 2018

RSS
5.10.2017 Teppo Lehtinen

Rakentamisen teknisiä vaatimuksia koskeva kokonaisuudistus on loppusuoralla ja tulee käyt­töön vuoden 2018 alussa. Uudistus vähentää ja selkeyttää sääntelyä. Sovelta­misen yhtenäi­syyteen ja soveltamisen ennakoitavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Yksittäisiä vaatimuksia on vähennetty puo­leen aiempaan verrattuna. Tämä on tehty rakentamisen laatua koskevaa vaatimus­tasoa heikentämättä. Asetustasolla ei ole ohjeita. Vaatimukset erot­tuvat näin aiempaa selkeämmin muista suosituksista.  Asetuksille on laadittu perus­te­­lu­muistiot, jotka tukevat soveltamista ja auttavat ymmärtämään vaatimuksia. Kor­jaus­­­raken­taminen, jota aiemmin asetuksissa ei ole käsitelty, on nyt mukana. Tämä sel­keyt­tää ja helpottaa vaatimusten sovelta­mis­ta. Asetukset ottavat huomioon myös yhteis­eurooppalaisen rakennus­tuot­teiden sisä­mark­kinat ja ovat yhteensopivia EU:n sisä­markkinalainsäädännön kanssa.

Ministeriö julkaisee jatkossakin Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, eduskunnan mietinnön edellyttämällä tavalla. Kokoelma on jatkossa tietopankki, johon koo­taan myös ympäristöministeriön rakenta­mis­ta koskevia suosituksia. Esimerkiksi kanta­vien rakenteiden suunnittelua varten on annet­tu suositukset niitä tilanteita varten, joissa suunnitteluun käytetään yhteiseuroop­pa­laisia suunnittelustandardeja. Tämä hel­pottaa suomalaista toimintaa yhdentyvillä eurooppalaisilla rakentamisen markkinoilla sekä edistää rakennusalan vientiä.

Kaikista asetusesityksistä on jo nyt saatavissa EU:n sisämarkkinoita varten tehdyt niin sanotut notifikaatioversiot, jotka on useim­missa tapauksissa käännetty kaikille EU-kielille. Näistä on saatu myös muiden maiden kommentteja. Notifikaatiota ovat edeltäneet laajat kuule­miset, lausuntokier­rokset sekä lausuntojen käsittely.

Rakentamisen toimiala on osallistunut tii­viisti valmisteluun viiden vuo­den ajan, ja lausun­toja eri asetus­luon­nok­siin on saatu kiitettä­västi. Tämä on mahdollistanut myös uusien asetusten määrittämään rakentamisen laadun vähimmäistasoon varautumisen. Paraikaa on käynnissä kuntien rakennus­tarkastajien koulutus asiassa.

Säädösten nykyaikaistuminen vuonna 2018 herättää kysymyksen kestävän ja hyvän ra­ken­tamisen laadun varmistamisesta myös yksityisen sopimisen puolella. Käytössä ole­vat rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE 98) täyttävät pian 20 vuotta – muuttu­mattomina.

Vuonna 2013 ympäristöministeriö esitti rakennusteollisuudelle, voitaisiinko varsin ajankohtaista raken­tamisen kosteuden­hallintaa sisällyttää yksi­tyisen sopimisen piiriin YSEssä. Viiden vuo­den jälkeen YSE ei ota asiaan vieläkään sel­keästi kantaa.

Rakentajien velvollisuuksia ja vastuu­kysymyksiä onkin syytä pohtia osana maankäyttö- ja rakennuslain kokonai­suudistusta, jonka valmistelu on aloitettu.

Odotan myös mielenkiinnolla, mitä vastauksia rakennusteollisuus antaa viimeaikaisiin betonirakentamisen laatuongelmiin, joita koskeva selvitys julkaistaan ensi kuussa.

Teppo Lehtinen
Kirjoittaja on rakennusneuvos ja ympäristöministeriön Rakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikkö.
Kommentit (4 kommenttia)
Jani Kemppainen
5.10.2017
klo 19.42
Sen sijaan, että YSEn avaamisella oltaisiin alettu tekemään vuosia kestävää työtä, on Rakli ja Rakennusteollisuus päivittäneet yhdessä käytettäviä sopimuspohjia. Urakkaohjelmassa on nyt kosteudenhallinta mukana. Toisaalta, miksi sen pitäisi enää edes olla
YSEssä tai edes urakkaohjelmassa, kun asia hoidetaan nyt hyvin kuntoon lainsäädännöllä? Ehdotin jo pari vuotta sitten, että YM olisi voinut omassa asetuksessaan rakentamisen suunnitelmista tehdä kosteudenhallintasuunnitelmasta pakollisen. No, nyt asia on mielestäni
hoidossa, kiitos ennen kaikkea tulevan kosteudenhallinta-asetuksen.
Hannele Pokka
6.10.2017
klo 7.03
Teppo Lehtinen esittää rakennusalalle hyviä kysymyksiä. Milloinkahan saadaan vastauksia.
romuerkki
7.10.2017
klo 7.18
Talven jälkeen TAAS !!11
Anu Kärkkäinen
9.10.2017
klo 13.09
YSE:n muuttaminen ei ole yksin RT:n käsissä ja ehtojen avaaminen edellyttäisi pitkiä neuvotteluja tilaajan Raklin kanssa. Kun neuvottelutulos saavutettaisiin pitäisi ehdot hyväksyttää kilpailuviranomaisilla. Eikö ole tehokkaampaa ja nopeampaa puuttua kosteusongelmiin
velvoittavien asetusten kautta.