Kompassi osoittaa pohjoiseen

RSS
29.8.2017 Henna Haapala

Suomessa arktista aluetta seurataan kasvavalla mielenkiinnolla erityisesti nyt, kun Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Miten erilaiset kansainväliset jännitteet vaikuttavat tämän hallitusten välisen foorumin toimintaan, ja miten Suomi tässä tilanteessa luovii? Kompassi osoittaa pohjoiseen, mutta muutakin tarvitaan.

Henna Haapala_244
© Kuva: Jan Ahlstedt

Keväällä 2017 kun Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyi USA:lta Suomelle, jännitettiin, että minkälaisen asennon USA:n uusi hallinto ottaa arktisen alueen ilmastonmuutosta koskevaan työhön. Ilmastonmuutos on yksi arktisen alueen suurimpia muutostekijöitä ja siihen liittyvät aiheet ovat keskeinen osa Arktisen neuvoston työtä.

Juuri ennen Arktisen neuvoston ministerikokousta Arktisen ympäristön seuranta- ja arviointiohjelma (AMAP) julkisti tuoreen raportin lumen, veden, jään ja ikiroudan muutoksista arktisella alueella. Raportin hälyttävät tiedot merijään, jäätiköiden ja ikiroudan sulamisesta levisivät laajasti maailmalla. Arktisen alueen muutoksilla on laajoja vaikutuksia myös arktisen alueen ulkopuolella mm. merenpinnan nousuna. Vaikka arktisen alueen lämpeneminen tulee jatkumaan lähivuosikymmeninä muuta maapalloa nopeammin, päästövähennystoimilla on merkitystä arktisen alueen tulevaisuudelle. Raportissa todettiin, että jos maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin rajattua alle kahteen asteeseen, kuten Pariisin sopimuksen tavoitteena on, se vähentäisi voimakkaasti tulevia muutoksia arktisella alueella vuosisadan puolenvälin jälkeen.

Arktisen luonnon suojeluohjelma (CAFF) julkaisi puolestaan toukokuussa 2017 raportin arktisen alueen meriympäristön luonnon monimuotoisuuden tilasta. Raportin julkaisemat tiedot ovat suureksi osaksi kertomus ja todiste ilmastonmuutoksen nopeasta etenemisestä arktisella alueella ja muutoksen vaikutuksista luontoon ja lajeihin. Meriympäristön ravinnon saatavuuden muutokset, jään muodostaman elinympäristön hupeneminen, tartuntatautien lisääntyminen ja uhkaava eteläisten lajien siirtyminen pohjoiseen rasittavat arktisen alueen merieläimiä. Nämä muutokset vaikuttavat välittömästi luonnosta riippuvaisiin ihmisiin, yhteisöihin ja elinkeinoihin.

Tekoja niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla

Yhteisen tietopohjan tuottaminen Arktisesta alueesta kahdeksan arktisen maan yhteistyönä on yksi Arktisen neuvoston perustehtävistä. Tieto arktisen alueen ympäristön tilasta ja muutoksista on johtanut toimiin paitsi kansallisella tasolla, myös vaikuttanut kansainvälisellä tasolla ympäristöneuvotteluissa. Epävakaassa poliittisessa tilanteessa asiantuntijatason tiedon tuottamiseen perustuva yhteistyö on osoittanut tarpeellisuutensa ja roolinsa. Se on työtä, jota tehdään pitkäjänteisesti ja tätä jatkuvuutta ei monikaan ole ollut halukas horjuttamaan. Se palvelee nopeasti muuttuvien poliittisten olosuhteiden kartalla kompassina: tähän suuntaan valtioiden tulisi yhteistyössä kyetä etenemään.

Harva tietää, että Arktisen neuvoston toiminta pohjautuu Rovaniemellä vuonna 1991 pidettyyn ensimmäiseen arktisten maiden ministerikonferenssiin. Ministerit kokoontuivat tuolloin Suomen aloitteesta hyväksymään arktisten alueiden ympäristönsuojelustrategian. Tämän johdosta olemme ympäristöhallinnossa olleet aina vahvasti mukana arktisten maiden ja alueiden yhteistyössä, ja olemme nyt tiiviisti mukana toteuttamassa Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden tavoitteita.

Suomi vetää muun muassa Arktisen neuvoston mustahiili ja metaani -asiantuntijatyöryhmää, sen puheenjohtajana toimii professori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta. Tämän vuoden kuluessa asiantuntijat keräävät päivitetyt tiedot jokaisen arktisen maan mustahiili- ja metaanipäästöistä. Nyt, kun arktisen ilmaston nopea lämpeneminen ja sitä voimistavat mustahiilipäästöt ovat olleet presidentti Niinistön johdolla esillä hänen tapaamisissaan Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien kanssa, elämme erityisen mielenkiintoisia aikoja arktisessa ympäristöyhteistyössä.

Kirjoittaja Henna Haapala työskentelee ympäristöministeriössä neuvottelevana virkamiehenä ja arktisena vastuuvirkamiehenä.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.