Onko maallamme malttia elää kestävästi?

RSS
2.1.2017 Jussi Salmi
Jussi Salmi

Tervetuloa seuraamaan ympäristöministeriön Ynnä Muuta –blogia. Yritämme avata virkamiehen työelämää, ennakoida tulevaa ja antaa uutta näkökulmaa elinympäristöäsi koskeviin asioihin.

Suomen juhlavuoden kunniaksi on hyvä aloittaa mukailemalla Urho Kekkosen kuuluisaa pamflettia, ”Onko maallamme malttia vaurastua”. Googlettamalla kirjaa sain useita hakutuloksia blogi- ja muista kirjoituksista, joissa kierrätettiin ja sovellettiin entisen presidentin sanomaa. Osa poimi Kekkosen sisällön: lisää valtion investointeja infraan ja teollisuuteen, osa taas mukaili tekstin syvempää viestiä: malttia katsoa tulevaisuuteen ja olla syömättä kaikkea kasvua kerralla. Oma ajatukseni myötäilee jälkimmäistä.

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden kalenteriin on ilmoitettu tuhansia tapahtumia ja hankkeita, joista moni liittyy ympäristöön ja luontoon. Juhlallisuuksia on valmisteltu jo pitkän aikaa, ja juhlinta alkoi kansalaistapahtumilla uudenvuoden aattona.  

Ympäristöhallinnossa on iloittu siitä, että juhlavuonna Suomi saa uuden kansallispuiston Hossaan, kolmen kunnan, Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken alueelle. Panostus on paitsi lahja Suomen luonnolle, myös piristysruiske alueen taloudelle. On laskettu, että euron panostus suojeluun ja luontopalveluille antaa kuusi euroa takaisin taloudellisena hyötynä.

Maanomistajat saavat jättää oman pysyvän jälkensä ja lahjansa itsenäiselle Suomelle. Juhlavuoden kunniaksi ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö käynnistävät myöhemmin tammikuussa luontolahjani satavuotiaalle -kampanjan, jossa maanomistajat – yksityishenkilöt tai yritykset voivat luovuttaa maitaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi. Valtio sitoutuu kampanjaan vastaavalla suojelupanoksella. Tavoitteena on tätä kautta saada Suomen jokaiseen 18 maakuntaan 100 hehtaaria lisää arvokkaita suo- tai metsäalueita. Tilaisuus ei toistu: kampanja kestää vain juhlavuoden ajan.

Lapissa iloitaan erityisesti kiinalaisten kasvaneesta matkustusinnosta. Jokainen voi miettiä, millaista Lappia kaukaiset vieraat haluavat nähdä ja kokea. Koskematon luonto ja hiljaisuus yhdistettynä toimivaan infrastruktuuriin ja palveluihin on kokonaisuus, joka maksaville asiakkaille kelpaa.

Kestävä kehitys ei ole pelkkää ympäristönsuojelua vaan yhtä lailla taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden täyttämistä. Parhaimmillaan, kuten esimerkeissäni totesin, palaset loksahtavat kohdalleen ja kaikki voittavat. Mutta jos alueita ei koskaan olisi jätetty luonnontilaisiksi, ei niitä jälkikäteen olisi voitu taloudellisestikaan hyödyntää. Meillä tulee olla malttia myös säilyttää sitä, mitä meille on perinnöksi jätetty. Emme voi tietää, mikä arvo kaikelle voidaan seuraavan sadan vuoden päästä antaa.

Työskentelen tieto- ja viestintäjohtajana ympäristöministeriössä. Hienosta tittelistä huolimatta tai juuri sen takia istun suuren osan työajastani palavereissa sekä avokonttorissa vastaamassa sähköposteihin.

Kommentit (3 kommenttia)
hannele
2.1.2017
klo 11.04
Oikein upea avaus uudelle blogipalstalle.
Ari
3.1.2017
klo 8.19
Jussi, mainio blogi heti juhlavuoden aluksi. Vielä jätit jotakin muille kirjoittajille.
Marina
9.1.2017
klo 15.31
Hieno homma! Tähän osallistumaan sankoin joukoin some kirjoitusten lisäksi. Ihmisten terveys on kytkeytynyt luonnon antimiin. Syyskuussa liputetaan!