Päätöksenteon tueksi luotettavaa tietoa, ei vaihtoehtoisia faktoja

RSS
14.3.2017 Laura Höijer
Laura Höijer

Samana päivänä kun Amerikkaan valittiin uusi presidentti, uutispimentoon meinasi jäädä tärkeä uutinen: tiedebarometri. Tiedebarometrin mukaan suomalaiset luottavat tieteeseen ja sen kykyyn tuottaa luotettavia ja paikkansa pitäviä tuloksia. Minua ilahdutti erityisesti se, että ympäristö ja luonto koettiin kiinnostavimmiksi aihepiireiksi. Myös ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto kiinnostaa ja se sijoittui barometrissa kiinnostavimpien tieteenalojen top kolmeen.

Viime aikoina olemme oppineet uusia termejä, kuten vaihtoehtoinen fakta, ja uutisten lukeminen on ollut hämmentävää. Mihin suuntaan maailma oikein on menossa? Miten tämä kaikki vaikuttaa luotettavan tiedon rooliin?

Itse uskon siihen että hyvät päätökset perustuvat luotettavaan tietoon. Valtioneuvoston yhteisen selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) ensimmäiset hankkeet käynnistyivät vuonna 2014. Nyt on hyvä aika pohtia onko tuloksia hyödynnetty. Kävin läpi ympäristöministeriön vastuulla olleita VN TEAS hankkeita ja yleiskuva näytti positiiviselta, tässä muuta esimerkki:

1. JULMA-hankkeessa jäsennettiin aiempaa tutkimusta ja tuotettiin uutta tutkimustietoa ja käytännön toimenpidesuosituksia kaupunkiseutujen strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen. Toteuttajana oli Aalto-yliopiston johtama konsortio. Ministeriö on hyödyntänyt tuloksia maankäytön ohjauksen, yhdyskuntien suunnittelun ja lainsäädännön valmistelutehtävissä, esimerkiksi laadittaessa ohjeistusta maankäyttö- ja rakennuslain muutosten tavoitteisiin ja tulkintoihin liittyen. Tulokset hyödyttävät myös alueellisia ja kuntatoimijoita maankäytön kysymyksissä.

2. ’’Yhden luukun’’ -hankkeessa selvitettiin ympäristöllisten lupamenettelyjen yhden luukun palveluiden toteuttamisvaihtoehtoja. Toteuttajana oli Itä-Suomen yliopiston vetämä tutkijakonsortio. Vaihtoehtoisten mallien rakentamisen perustana toimi kansainvälinen vertailu muiden maiden ympäristölainsäädännöstä ja nykytilan ongelmien syntetisoiva analyysi. Tämä professoriryhmän selvitys toimi ministeriön asettaman yhden luukun palveluiden lainsäädäntöhankkeen perustana.

3. KEIKKA-hankkeessa SYKEn vetämä tutkijakonsortio selvitti keinoja kierrätyksen edistämiseen. Hanke tuotti ehdotuksen ohjauskeinoista yhdyskuntajätteen kierrätysasteen ja rakennusjätteen materiaalina hyödyntämisasteen nostamiseksi. Ohjauskeinojen tunnistamiseksi muodostettiin kokonaiskäsitys yhdyskunta- ja rakentamisen jätevirtojen koostumuksesta ja jätteitä tuottavista keskeisimmistä toiminnoista. Tuloksia on käytetty suoraan valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa sekä ennakkovaikuttamisessa EU:n kiertotalouspaketin jätedirektiivin muutoksiin.

Hankkeiden tulokset ovat siis tulleet käyttöön ministeriössä eikä niille ole käynyt kuten eräässä tiedeaforismissa: ’’Tutkimustuloksiini on viitattu, tosin kintaalla’’ (Arto J. Annila, Tiedeaforismikirja 2017).

Työskentelen ympäristöministeriössä tutkimusjohtajana. Vastuulleni kuuluu ympäristöministeriön tutkimuspolitiikan ja T&K-asioiden valmistelu. Koordinoin myös ministeriön ennakointi- ja kokeilutoimintaa.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.