Puurakentamisen kehitysloikka edessä

RSS
9.2.2017 Petri Heino

Suomen maine puurakentamisen ihmemaana alkaa saada lisää todenperäisyyttä, mutta kehitystä pitää vauhdittaa. Siksi tarvitaan puurakentamisen ohjelma.

Petri Heino

Hallitus haluaa edistää puurakentamista ja luoda sille kehittymisen mahdollisuuksia. Puurakentamisen lisäämistä voidaan perustella puun hyvällä ympäristösuorituskyvyllä, kotimaisuudella, kulttuurisilla tekijöillä sekä jalostusarvon nostamisella. Tavoite on kehittää puurakentamisen osaamista sille tasolle, että vienti mahdollistuu. Vienti on tärkeää, mutta samalla voi kysyä, miksi meidän pitäisi rakentaa betonista.

Puurakentamista edistetään erityisesti kaupunkimaisessa rakentamisessa. Se edellyttää korkeampaa ja tiiviimpää rakentamista kuin mitä yleensä puusta on toteutettu sekä mihin on totuttu. Pienimittakaavaisessa rakentamisessa puu on valtamateriaali. Siihen on osaamista ja toteutukset ovat kustannustehokkaita. Rakennusalalla on hyvä pohja ponnistaa vaativimpiin puurakentamisen hankkeisiin, niin halutessaan. Tätä kehitystä halutaan vauhdittaa.

Kaupunkien rakentamisessa puu mahdollistaa uusia toimintamalleja erityisesti teollisen esivalmistuksen kautta. Rakennustyöstä merkittävä osa voidaan siirtää tehtaaseen ja keskittyä rakennuspaikalla osien kokoamiseen. Työmaavaihe voi tällöin olla lyhyempi kuin perinteisessä toteutuksessa. Rakentamisen arvoketju on erilainen, roolit muuttuvat, tässä on yksi syy, miksi yleistyminen on ollut hidasta. Liiketoimintaa ei suosiolla luovuteta muille toimijoille.

Wood city, SRV
Wood city -korttelin rakentaminen Helsingissä alkoi vuonna 2016. © SRV

Miten puurakennus sopii kaupunkiin? Tästä meillä on jokaisella oma mielipiteemme. Mielenkiintoista kuitenkin on, että runkomateriaali ei määritä rakennuksen ulkoverhousta. Näinhän on tilanne betoni- ja teräsrakennuksissakin. Eri runkojärjestelmät mahdollistavat rakennuksen halutun massan, ja arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset vaatimukset julkisivun. Tarvittaessa puumateriaali ei näy ulos- eikä sisäänpäin, vaan valinta on perustunut kustannustehokkuuteen. Hyvä näinkin.

Puukerrostalon rakennejärjestelmiä on tarjolla useita ja 7–9-kerroksisten talojen tekniset ratkaisut ovat olemassa. Seuraava vaihe on 10-kerroksiset ja sitä korkeammat, joihin liittyvää kehitystyötä tehdään aktiivisesti, erityisesti Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Määräykset mahdollistavat Suomessa puun käytön, ja osaamista on karttunut. Teollisen rakentamisen edut on hankkeiden kautta osoitettu. Puurakentamisen kehitysloikalle on nyt kaikki mahdollisuudet.

Työskentelen puurakentamisen toimenpideohjelman ohjelmapäällikkönä ympäristöministeriössä rakennetun ympäristön osastolla. Koko työurani olen toiminut puun ja puurakentamisen parissa. Vapaa-aikana harrastan arkkitehtuurin ihailua ja kauhistelua, sekä monipuolisesti liikuntaa. Minut löytääTwitteristä nimellä @puuromoottori

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.