Vihreillä diileillä ja sijoittajien rahoilla kestäviä julkisia hankintoja?

RSS
23.4.2018 Taina Nikula
Tina Nikula
Olen neuvotteleva virkamies, joka edistää kestävää kulutusta ja tuotantoa materiaalitalousyksikössä sekä on henkilövaihdossa Business Finlandissa.

30-35 miljardia euroa vuodessa on mieletön summa. Näin paljon suomalainen julkinen sektori käyttää vuosittain hyvinvoinnin ja palveluiden tuottamiseen sekä infran rakentamiseen ja ylläpitoon. Julkiset hankkijat ovat tottuneet ostamaan tuttua ja turvallista. Hinta ratkaisee, tai teknologisissa ratkaisuissa ja it-hankinnoissa ostetaan unelmia ja hassataan rahaa.

Kunnianhimoisia tavoitteita hankinnoissa voisi edistää green deal -mallilla sekä vaikuttavuusinvestoimisella.

Tämän vuoden aikana kaupungit ja ministeriöt kokeilevat, voiko green deal -sopimus edistää ilmasto- ja kiertotaloustavoitteita. Green deal -mallissa joukko kuntia määrittelee tavoitteen ja saa vastineeksi tukea ja sparrausta. Ne haluavat vaikkapa vähentää haitallisia kemikaaleja, kasvihuonekaasupäästöjä tai energiankulutusta tai edistää hankinnoissa pitkäikäisiä tuotteita ja laitteita. Uusi kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskus KEINO sparraa kuntia. Se järjestää kiihdyttämöjä ja tilaajakonsortioita, kehittää uudenlaisia toimintamalleja sekä tekee hankkijoiden työtä tukevaa pohjustusta parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. Osaamiskeskus kokoaa muutosagentteja ja jakaa parhaita käytäntöjä.

Julkisen sektorin kunnianhimoisempia tavoitteita voitaisiin edistää myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoittelevien sijoittajien rahoilla. Julkinen sektori asettaisi investoinnille selkeät, etukäteen sovitut vaikuttavuus- ja taloudelliset tavoitteet sekä maksaisi vain saavutetuista tuloksista, joiden toteutumista mitataan. Yksityiset sijoittajat rahoittaisivat tarvittavat toimet ja kantaisivat taloudelliset riskit.

Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja Sitra valmistelevat Euroopan ensimmäistä tulosperusteista ympäristörahastoa (Environmental Impact Bond). Valmistelussa on kaksi vaikuttavuushanketta: ilmasto- ja resurssiviisas kunta sekä Saaristomeren ravinnepäästöjen vähentäminen. Tavoitteena on, että rahasto aloittaa toiminnan vuonna 2019.

VTT:n haastatteluissa yritysten johto on sanonut, että viisaasti käytettynä julkisen sektorin euroilla saataisiin aikaan enemmän innovaatioita ja hyvää yhteiskunnalle kuin suorilla yritystuilla. Ympäristöekonomistit ovat laskeneet, että strategisella otteella ja suunnittelulla julkisiin hankintoihin käytetyllä 30-35 miljardilla eurolla vähennettäisiin kasvihuonekaasupäästöjä parhaimmillaan jopa 20-25 prosenttia. Esimerkiksi hankkimalla systemaattisesti vaikuttavuutta, eikä välttämättä tiettyä ennalta tarkasti määriteltyä palvelua tai teknologiaa, Tampereella kustannukset ovat laskeneet 24 prosenttia ja samalla palveluiden laatu on parantunut.

Tulevaisuudessa useamman julkisen sektorin organisaation pitäisikin hankkia valaistusta, eikä lamppuja, toimivia ja energiatehokkaita tiloja, eikä seiniä tai välttää kuljettamasta ilmaa.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.