Ohjelmat ja strategiat – asuminen

Hallitusohjelman mukaan hallitus toimii monin tavoin asuntorakentamisen lisäämiseksi. Tavoitteena on muun muassa:

  • vahvistaa talouden kasvua ja työllisyyttä,
  • uudistaa asuntokantaa,
  • vastata asuntojen kysyntään,
  • edistää rakennusalan kilpailua,
  • lisätä asumisen valinnanvapautta ja
  • vastata asuntotarpeen rakenteen muutokseen.
Maskot
Maskot, Kuvatoimisto Gorilla

Lisää asuntoja rakenteille

Hallitus muuttaa, korjaa ja poistaa asuntorakentamisen säädöksiä ja edistää pitkäjänteistä ja taloudellisesti järkevää kiinteistökannan ylläpitoa. Tavoitteena on, että asuntojen ja tonttien tarjonta lisääntyy merkittävästi ja asuntorakentaminen vastaa nykyistä paremmin kysyntään.

Huomioon otetaan nykyiset ja tulevat tarpeet kuten muuttoliike, väestön ikääntyminen, yksinasuvien määrän lisääntyminen, kuntien elinkeinostrategiat sekä ilmasto- ja elinkeinopolitiikan näkökohdat. Tavoitteena on myös kannustaa kansalaisia asumisen omatoimiseen järjestämiseen. Uudistukset koskevat sekä markkinaehtoista että valtion tukemaa asuntotuotantoa.

Asuntotuotantoa pyritään lisäämään erityisesti Helsingin seudulla ja muissa kasvukeskuksissa, jotka toimivat ympäristöseutunsa talouden vetureina. Vauhdittamalla asuntomarkkinoita ja työvoiman liikkuvuutta parannetaan seutujen taloudellisia toimintaedellytyksiä. Kuntien osalta tavoitteena on sovittaa yhteen maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja, joihin valtio sitouttaa kuntia niin sanotuilla MAL-sopimuksilla.

Kohtuuhintaista asumista

Valtion tukema asuntotuotanto on ainoa osa asuntokantaa, jossa vuokranmääritys on säänneltyä. Kasvukeskuksissa, etenkin Helsingin seudulla, tarvitaan lisää sekä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja että valtion tukemia, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Osana hallituksen asuntorakentamisen lisääminen -kärkihanketta ympäristöministeriö on luonut uuden kymmenen vuoden välimallin kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. Uusi malli on avoin kaikille tukiehdot täyttäville ja niihin sitoutuneille toteuttajille. Myös yleishyödyllisen asuntorakentamisen säännöksiä on uudistettu: valtion tukemien asuntojen omistajia koskevasta yleishyödyllisyysvaatimuksesta on luovuttu uuden tuotannon osalta ja vaatimus muutettu kohdekohtaiseksi. Samalla kohteiden yleishyödyllisyysvaatimuksia on kiristetty. Lisäksi olemassa olevan valtion tukeman asuntokannan käyttö- ja luovutusrajoituksista joustetaan, jos vapautuva pääoma käytetään valtion tukemaan asuntotuotantoon tai valtion tukeman asuntokannan korjaamiseen.

Pitkää 40 vuoden korkotukimallia kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamiseksi ja perusparantamiseksi kehitetään siten, että tukijärjestelmä toimii tehokkaasti, valtion maksama tuki ja asuntojen käyttöön liittyvät rajoitukset ovat tasapainossa keskenään ja tukijärjestelmä kannustaa rakennuttajia tuottamaan kohtuuhintaisia asuntoja nykyistä enemmän. Asumisoikeusjärjestelmää uudistetaan itsenäisenä hallintamuotona rahoituksen, asukasvalinnan ja hakuprosessin osalta.

Hallituskaudella etsitään ratkaisuja myös väestön vähenemisestä aiheutuvien tyhjien asuntojen ongelmaan. Etätyömahdollisuuksien parantuminen, liikenteen päästöjen väheneminen ja älykkäiden sähköverkkojen kehittäminen mahdollistavat työn tekemisen ja asumisen koko maassa.

Ikääntyneiden asuminen

Väestön ikärakenne Suomessa muuttuu nopeasti, ja ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa. Jotta ikääntyneet voivat asua turvallisesti omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään, tulee asuinrakennuksissa ottaa huomioon ikääntyneiden asumisen tarpeet.

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013–2017 toimenpiteet sisältävät muun muassa olemassa olevan asuntokannan korjaamista, uudenlaisten asumisratkaisujen ja palveluasumisen kehittämistä, asuinalueiden kehittämistä ikääntyneiden näkökulmasta sekä asumista tukeviin palveluihin liittyviä kysymyksiä.

Erityisryhmät

Asuntopolitiikalla parannetaan erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asumisoloja. Tällaisia erityistä tukea tarvitsevia ryhmiä ovat muun muassa huonokuntoiset ja muistisairaat vanhukset, vammaiset, asunnottomat, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä opiskelijat ja nuoret. Näille ryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen myönnetään erityisryhmien investointiavustuksia.

Jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset. Yhteiskunnan tulee tarjota kehitysvammaisille ihmisille mahdollisuus yksilölliseen asumiseen laitoksen tai lapsuudenkotinsa sijaan. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen yksikään vammainen henkilö ei asu laitoksessa. Erityisryhmien investointiavustuksella tuetaan asuntojen rakentamista laitoksista ja vanhempiensa luota pois muuttaville kehitysvammaisille aikuisille.

Pitkäaikaisasunnottomuus halutaan poistaa Suomesta kokonaan, ja ihmisille halutaan taata riittävästi tukea asumiseen. Työ asunnottomuuden vähentämiseksi jatkuu Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmalla (AUNE) vuosille 2016–2019. Valtioneuvosto antoi ohjelmasta periaatepäätöksen 9.6.2016.

Julkaistu 11.3.2013 klo 17.07, päivitetty 9.8.2017 klo 14.19