EU:n ympäristöpolitiikka

Suomi edistää kestävää kehitystä ja ympäristönäkökohtien huomioonottamista Euroopan unionissa kaikilla sen toiminta-alueilla.

Ympäristöministeriö vastaa EU:n ympäristöasioiden yhteensovittamisesta, valmistelusta ja seurannasta ympäristön- ja luonnonsuojelun alueella.  Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yleisistä linjauksista ja sovittaa yhteen EU-asioiden valmistelua ja käsittelyä valtioneuvostossa.

EU on osapuoli lukuisissa kansainvälisissä ympäristösopimuksissa. Sopimukset sitovat myös Suomea.

EU:n ympäristölainsäädäntö

EU:n ympäristöpolitiikkaa toteutetaan pääsääntöisesti lainsäädännöllä. EU:n ympäristölainsäädännön hyväksyvät EU:n ympäristöneuvosto ja Euroopan parlamentti komission ehdotusten pohjalta.

Ympäristöministeriö vastaa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanosta Suomessa. Komissio valvoo EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista jäsenmaissa valvontamenettelyn avulla.

EU:n ympäristöministerineuvosto

Euroopan unionissa jäsenvaltioiden muodostama neuvosto eli ministerineuvosto on Euroopan parlamentin ohella toinen keskeisistä unionin lainsäädäntöelimistä. Ympäristöasioista vastaavat ministerit kokoontuvat ympäristöministerineuvostossa neljä kertaa vuodessa.

Ympäristöministerineuvoston lisäksi ympäristöministerit kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa epäviralliseen ministerikokoukseen.

Neuvoston työtä valmistelee pysyvien edustajien komitea (Coreper), joka koostuu jäsenvaltioiden EU-edustustojen suurlähettiläistä.

Neuvoston alaisena työskentelee ympäristötyöryhmä, jossa jäsenvaltioita edustavat EU-edustustoissa työskentelevät ja/tai jäsenvaltioista lähetetyt virkamiehet. Kansainvälisiä ympäristöasioita käsitellään ympäristöryhmän erillisessä kokoonpanossa. Näissä työryhmissä asiat valmistellaan neuvoston päätettäväksi.

Lisätietoja

Kansainvälisten asiain neuvos Liisi Klobut, p. 050 301 8212, etunimi.sukunimi@ym.fi

EU:n rakentamista koskeva lainsäädäntö

Ympäristöministeriölle kuuluvat myös rakentamiseen liittyvät asiat, kuten rakennustuotteiden tuotehyväksyntäasiat, rakennusten ympäristövaikutukset sekä rakennusten ja rakennustuotteiden energiatehokkuus.

Rakentamiseen liittyvä EU-lainsäädäntö valmistellaan lähinnä kilpailukyky- tai energiaministereiden neuvostoissa.

Muu eurooppalainen yhteistyö

CEMAT (European Conference of Ministers Responsible for Regional and Spatial Planning) on Euroopan neuvoston 47 jäsenmaan aluesuunnitteluministerien yhteistyöfoorumi. Se edistää aluesuunnitteluyhteistyötä EU:n ja muun Euroopan välillä. Suomen kannalta tärkeää on Venäjän aktiivisuus CEMAT-yhteistyössä. Jäsenmaiden edustajat kokoontuvat virkamieskomiteassa.  Strasbourgissa sijaitseva sihteeristö hoitaa aluesuunnitteluyhteistyön lisäksi Euroopan maisemasopimukseen liittyviä asioita.

Yhteistyötä tehdään lisäksi muun muassa Itämeren alueella VASAB-komiteassa (Committee on Spatial Planning and Development of the Baltic Sea Region) merialueiden suunnitteluun liittyvissä asioissa. Komitea valmistelee ministerikokouksia ja toteuttaa niiden päätöksiä. Seuraava ministerikokous järjestetään Tallinnassa 2014. Pääaiheena on merialuesuunnittelu, jota VASAB kehittää yhdessä HELCOM:in kanssa.

Lisätietoja

Rakennusten ja rakennustuotteiden energiatehokkuus 
Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki, .p +358 295 250 114, etunimi.sukunimi@ym.fi
Ympäristöneuvos Maarit Haakana, p. +358 295 250 069, etunimi.sukunimi@ym.fi

Uusiutuvan energian käyttö rakennuksissa
Yli-insinööri Katja Outinen, p. +358 295 250 217, etunimi.sukunimi@ym.fi

Rakennusten ympäristövaikutukset
Yli-arkkitehti Harri Hakaste, p. +358 295 250 074, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ajankohtaista RSS

EU:ssa syntyi sopu päästökauppadirektiivin uudistamisesta

9.11.2017
EU:n jäsenmaat, komissio ja parlamentti pääsivät aamuyöllä 9.11. alustavaan sopuun EU:n päästökauppadirektiivin uudistamisesta. Uudistukset koskevat päästökaupan neljättä kautta (2021–2030). Keskeisiä kysymyksiä neuvotteluissa ovat olleet hiilivuoto ja päästöoikeuksien jakaminen ilmaiseksi niille toimialoille, joilla on olemassa hiilivuodon riski, järjestelmää tukevat rahastot sekä järjestelmän ohjausvaikutuksen vahvistaminen.

Julkaistu 5.11.2013 klo 15.47, päivitetty 3.7.2017 klo 10.37