Kestävä kehitys ympäristöministeriössä

Suomen kestävän kehityksen virallista verkkosivustoa ylläpitää valtioneuvoston kanslia ja se löytyy osoitteesta: www.kestavakehitys.fi

Ympäristöministeriöllä on tärkeä rooli kestävän kehityksen ympäristöulottuvuuden toimeenpanossa ja sisällyttämisestä laajempaan kestävän kehityksen politiikkaan kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä. Lisäksi ympäristöministeriö tukee kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteerin tehtävän kautta valtioneuvoston kansliaa kestävän kehityksen politiikan yhteensovituksessa ja ohjauksessa.

Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030

Suomen kestävän kehityksen politiikkaa ohjaa YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa syyskuussa 2015 hyväksytty globaali toimintaohjelma Agenda2030. Agenda2030:n tavoitteena on kääntää globaali kehitys uralle, jossa ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, talouden vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja poistetaan äärimmäinen köyhyys maailmasta. Agenda2030 koostuu yhteisistä periaatteista, 17 tavoitteesta (Sustainable Development Goals; SDGs) ja niitä tarkentavista 169 alatavoitteesta, toimeenpanon keinoista sekä seuranta- ja arviointijärjestelmästä. Onnistuminen toimeenpanossa edellyttää yhteiskunnan kaikkien toimijoiden osallistumista ja panosta, mutta päävastuu tavoitteiden saavuttamisesta on hallituksilla. Agenda2030 on universaali, eli koskee kaikkia maailman maita.

Agenda2030 toimeenpanon edistymistä seurataan globaalisti YK:n kestävän kehityksen seurantafoorumin kautta (High-Level Political Forum on Sustainable Development; HLPF). HLPF kokoontuu vuosittain ministeritasolla YK:n talous- ja sosiaalineuvoston ECOSOC:n alaisuudessa ja joka neljäs vuosi valtionpäämiestasolla YK:n yleiskokouksen (UNGA) yhteydessä. YK:n jäsenvaltiot raportoivat HLPF:lle toimeenpanonsa edistymisestä vapaaehtoispohjalta. Suomi antoi oman raporttinsa (Voluntary National Review, VNR) ensimmäisten maiden joukossa vuonna 2016. Suomi on ilmoittanut raportoivansa HLPF:lle joka neljäs vuosi, seuraavan kerran heinäkuussa 2020.

Kansallinen työ

Suomen kestävän kehityksen visio on määritelty vuonna 2016 päivitetyssä kansallisessa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa ”Suomi jonka haluamme 2050”: Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi.

Yhteiskuntasitoumus toimii pitkän aikavälin tavoitekehikkona ja politiikkajohdonmukaisuuden välineenä eri hallinnonalojen ja yhteiskunnallisten toimijoiden strategia- ja ohjelmatyölle. Se sisältää kahdeksan tavoitetta, jotka ovat suomalaisen yhteiskunnan tulkinta kestävän kehityksen globaalitavoitteista. Yhteiskuntasitoumus sisältää myös toimeenpanotyökalun tavoitteiden toteuttamiseksi. Sitoumus2050-verkkotyökalun kautta kuka tahansa Suomessa voi antaa oman konkreettisen toimeenpanositoumuksensa kestävän kehityksen edistämiseksi omassa toiminnassaan.

Pääministeri Sipilän hallitus antoi helmikuussa 2017 selonteon eduskunnalle Agenda2030 toimeenpanemiseksi: Kestävän kehityksen Suomi – pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti. Selonteossa määritellään Agenda2030:n toimeenpanemiseksi kaksi painopistealuetta – hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi sekä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi –. Painopistealueet sisältävät useita toimia ilmastonmuutoksen torjuntaan, kiertotalouden edistämiseen, luonnonvarojen suojeluun ja kestävään käyttöön sekä kestävään asumiseen ja asuntopolitiikkaan liittyen, joissa ympäristöministeriöllä on keskeinen toimeenpanorooli. Selonteossa on myös useita ylihallituskautisia linjauksia. Selonteon pohjalta on luotu myös kansallinen kestävän kehityksen seuranta- ja arviointijärjestelmä sekä siihen liittyen indikaattorikokoelma toimeenpanon seurannan tueksi.

Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Suomessa kestävää kehitystä on edistetty pitkäjänteisesti jo vuodesta 1993 lähtien, jolloin Suomen kestävän kehityksen toimikunta perustettiin. Työtä on johtanut kulloisenkin hallituksen pääministeri. Varapuheenjohtajana on toiminut aina ympäristöministeri. Toimikunta koostuu hallituksen lisäksi laajasta joukosta yhteiskunnallisia toimijoita: ministeriöt, alueet, kunnat ja Ahvenanmaan itsehallinto, teollisuuden ja maatalouden etujärjestöt, ammattiyhdistysliikkeet, koulutusalan järjestöt sekä laaja joukko kansalaisjärjestöjä yhteiskunnan eri osa-alueilta.

Kaudelle 2016-2019 asetetun toimikunnan tavoitteena on

  • kestävän kehityksen näkökulman juurruttaminen päätöksenteon ja politiikan ytimeen,

  • koko yhteiskunnan osallistaminen kestävän kehityksen toteuttamiseen eri toimijoiden kohtaamisen, vuoropuhelun ja verkottumisen kautta,

  • parhaiden kestävää kehitystä toteuttavien käytäntöjen jakaminen ja niistä viestiminenkansallisesti sekä kansainvälisesti.

Toimikunnan pääsihteerinä toimii Annika Lindblom ympäristöministeriöstä. Hän tekee tiivistä yhteistyötä valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen sihteeristön kanssa. VNK vastaa kestävän kehityksen yleiskoordinaatiosta kansallisen toimeenpanon osalta.

Julkaistu 30.10.2018 klo 14.36, päivitetty 7.12.2018 klo 14.47