Venäjä-yhteistyö

Ympäristöministeriön tärkein tavoite Venäjä-yhteistyössä on vähentää ja ennaltaehkäistä Suomen ja Itämeren tilaan haitallisesti vaikuttavia päästöjä meren tilan parantamiseksi sekä vähentää Itämerta uhkaavia ympäristöriskejä.

Suomen ja Venäjän luonnonsuojeluyhteistyö keskittyy uusien suojelualueiden perustamiseen ja uhanalaisten lajien suojeluun. Fennoskandian vihreän vyöhykkeen yhteistyössä on mukana myös Norja.

Alueellinen rahoitusyhteistyö

Krimin ja Ukrainan tilanteesta johtuvat EU:n pakotepäätökset ja rahoituslaitosten linjaukset ovat merkittävällä tavalla vaikuttaneet kansainväliseen ympäristörahoitukseen. Aiemmassa tilanteessa Venäjän päästöjen vähentämiseen tähtääviä investointihankkeita kehitettiin pääosin monenvälisesti. Monenvälisessä yhteistyössä on avustettu investointihankkeita ja erityisesti niiden valmistelua yhdessä Venäjän, kansainvälisten rahoituslaitosten, EU:n ja eri avunantajamaiden kanssa.

Hankkeisiin osallistuivat kansainväliset rahoituslaitokset – Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), Euroopan investointipankki (EIB), Pohjoismaiden investointipankki (NIB) ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO) – sekä Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahasto ja Itämeren toimintaohjelman hankevalmistelurahasto. Rahoituslaitokset, mm. EBRD ovat tehneet päätöksen olla valmistelematta uusia hankkeita Venäjällä. Päätöksen seurauksena Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahasto ei myöskään ole Venäjällä operatiivinen uusien hankkeiden osalta. Ympäristöyhteistyö alueellisissa neuvostoissa ja HELCOM:ssa on jatkunut kriisistä huolimatta jotakuinkin normaalisti.

Suomi on vuodesta 1991 lähtien tukenut ympäristöhankkeita Venäjällä noin 80 miljoonalla eurolla. Tuki on edellyttänyt myös Venäjältä huomattavaa omaa panosta hankkeisiin. Hankkeilla on voitu siirtää modernia ympäristöteknologiaa ja -osaamista Venäjälle. Aiemmassa muodossaan lähialueyhteistyö on lopetettu. Tärkeimmät rahoituslähteet aluetason rajat ylittäville hankkeille ovat EU:n ja Venäjän väliset rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat (European Neighbourhood Instrument, cross border cooperation, ENI CBC) ja EU:n Itämeren alueen Interreg –ohjelma (Interreg Baltic Sea Region Programme) vuosille 2014-2020.

Krasnyi Borin vaarallisten jätteiden kaatopaikka

Suomen ja Venäjän välinen ympäristöalan tekninen yhteistyö on jatkunut kaikissa poliittisissa tilanteissa. Vuonna 2016 otsikoihin nousi jälleen Krasnyi Borin vaarallisten jätteiden kaatopaikka Leningradin alueella, kun suljetun kaatopaikan jätealtaan penger sortui ja saastunutta vettä virtasi luontoon. Krasnyi Bor sijaitsee Leningradin alueella 30 km Pietarista kaakkoon ja mahdolliset päästöt saastuttaisivat myös Nevaa ja Suomenlahtea. Ongelmajätekaatopaikka on ollut Itämeren suojelukomission (HELCOM) hot spot –listalla (lista suurimmista uhista Itämeren tilalle) vuodesta 1992.  

Suomi on tarjonnut teknistä osaamistaan kaatopaikan kunnostamiseksi 1990-luvulta lähtien. Riippumattoman tahon ottamat näytteet kaatopaikalta ovat välttämättömiä ympäristöriskin arvioimiseksi ja investointisuunnitelman tekemiseksi. Näytteet voitaisiin tuoda Suomeen analysoitavaksi kansainvälisen Baselin sopimuksen käytäntöjä noudattaen. Venäjän eri viranomaistahot ovat pyrkineet edistämään näytteenottoon ja näytteiden kuljetukseen liittyvien kysymysten ratkaisua nopealla aikataululla. Kaatopaikka ei ole ottanut vastaan jätteitä vuoden 2014 jälkeen.

Lisätietoja

Hallinto- ja kansainvälisten asiain johtaja Ismo Tiainen, p. 0295 250 294, etunimi.sukunimi@ym.fi

Kansainvälisten asiain neuvos Kristiina Isokallio, p. 050 581 9618, etunimi.sukunimi@ym.fi

Neuvotteleva virkamies Saija Vuola, p. 0295 250 029, etunimi.sukunimi@ym.fi

 

Julkaistu 15.3.2013 klo 13.45, päivitetty 29.8.2017 klo 13.16