Ilmastonmuutoksen hillitseminen on myös merensuojeluteko

RSS
11.1.2018 Maria Laamanen
Maria Laamanen

Olen työskennellyt Itämeren rehevöitymisen parissa vuoden 1993 suolapulssista alkaen. Rehevöityminen on aina ollut hankala pähkinä, joka juuri nyt tuntuu muuttuneen entistä visaisemmaksi haasteeksi. Miksi Itämeri ei tunnu vastaavan ravinnekuormituksen vähenemiseen?

Vastikään julkaistu Suomen meriympäristön tila 2018 -raportti osoittaa, että rehevöityminen jatkuu, vaikka ravinnekuormitusta on 1980-90 -lukujen taitteesta saatu merkittävästi vähennettyä. Itäisellä Suomenlahdella rehevöitymisen merkit ovat vähentyneet Venäjällä tehtyjen kuormitusvähennysten takia, mutta Saaristomerellä, Selkämerellä ja Perämerellä rehevöityminen etenee.

Miksi Itämeri ei tunnu vastaavan ravinnekuormituksen vähenemiseen? Vastetta hämmentävät vanhasta kuormituksesta meren pohjaan kertynyt sisäinen ravinnevarasto, joka vuotaa ravinteita ennätyslaajan pohjien happikadon seurauksena.

Sisäisten ravinnevarantojen rehevöittävä vaikutus on ilmeinen Suomenlahdella ja Saaristomeren eteläosissa.

Lisäksi ilmastonmuutos pahentaa tilannetta. Vuodenvaihteen lämpimät ja vetiset talvisäät olivat ensimakua tulevaisuuden talvista. Lämpeneminen ja talvisateiden yleistyminen lisäävät paljailta pelloilta huuhtoutuvien ravinteiden määrää. Veden lämpeneminen hidastaa rehevöitymisestä toipumista kiihdyttämällä biologista tuotantoa ja lisäämällä hapenkulutusta.

Riittävätkö vanhat toimet muuttuvissa oloissa enää korjaamaan tilannetta? Emme oikeastaan tiedä paljonko kuormitusta pitäisi vähentää, jotta saavuttaisimme hyvän tilan rehevöitymisen suhteen tulevaisuuden ilmastossa. Tätä täytyy selvittää.

Samaan aikaan meidän täytyy jatkaa kuormituksen vähentämistä kaikilla eri aloilla. Tässä maatalous suurimpana kuormittajana on avainasemassa. Tarvitaan myös lisäkeinoja. Voi olla, että joudumme laajentamaan tehokkaaksi osoittautunutta peltojen kipsausta fosforivaluman vähentämiseksi. Samaan aikaan meidän on huolehdittava siitä, että kykenemme pitämään ravinteet pelloilla ja valumavedet entistä pidempään valuma-alueilla.

On vaikea nähdä, kuinka voisimme vähentää rehevöitymistä nopeassa tahdissa ilman, että onnistuisimme jollain keinoin hallitsemaan Itämeren sisäisiä ravinnevarastoja. Tässä liikumme toistaiseksi tuntemattomalla alueella. Emme kuitenkaan voi jättää tuotakin kiveä kääntämättä. Ympäristöministeriön tilaama selvitys aiheesta valmistuu huhtikuussa.

Ilmastonmuutoksen muutoksen mukanaan tuoma lämpeneminen ja sateisuuden lisääntyminen vaikuttavat niin laaja-alaisesti mereen, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on ehdottomasti myös merensuojeluteko.

Kirjoittaja, ympäristöneuvos Maria Laamanen vastaa ympäristöministeriössä merenhoidosta. Hän nauttii merestä sekä pyöristä ja hevosista.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.