Jäte

RAVITA -prosessissa jäteveden ravinteet talteen

Hankkeessa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) kehittifosforin ja typen talteenottoon perustuvan RAVITA - prosessin. Prosessissa fosfori erotetaan jätevesivirrasta jälkisaostamalla ja typpi lietteen kuivauksessa syntyvästä erotusvedestä strippaamalla. Fosforin jälkisaostuksessa muodostunutta kemiallista sakkaa (RAVITA-lietettä) prosessoidaan eteenpäin, jolloin saadaan tuotettua fosforihappoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi lannoiteteollisuuden raaka-aineena. Typpi talteenotetaan ammoniumfosfaattina.

Tuotteita jätevedestä konttiratkaisulla

Hankkeessa VTT selvitti jäteveden puhdistuksessa ja ravinteiden talteenotossa parhaat fysikaalis-kemialliset yksikköoperaatiot ja laskettiin alustavasti niiden teknistaloudellisuus. Tulosten perusteella valittiin tutkituista yksikköoperaatioista parhaat konseptit, joista yksi testattiin Paraisten jäteveden-puhdistamolla. Yhden m3/h mittakaavassa kunnallisesta jätevedestä hyödynnettävinä tuotteina syntyi laimea ammoniumsulfaattiliuos, puhdas kalsiumfosfaattisakka, vähän raskasmetalleja mutta ravinteita sisältävä biohiili sekä puhdas vesi. Ravinteiden tuotto laimeasta jätevedestä osoittautui kuitenkin teknistaloudellisessa arviossa melko kalliiksi. Kunnallisten jätevesien osalta pääasiallisin kohde konttipuhdistamolle olisikin paikallisesti pienissä yksiköissä, esimerkiksi saaristossa, jossa puhtaan veden tuottaminen ja jäteveden käsittely on kallista.

Veneilyjätevedet Tankkivahdilla järjestykseen

Turun yliopiston Tankkivahti-hanke tuotti yhden lisäaskeleen parempaan veneilyjätevesien hallintaan. Kun jätevesisäiliöiden täyttöasteesta on ajantasaista tietoa sekä veneilijöiden että säiliöiden tyhjentäjien saatavilla, säästyy aikaa ja kuluja turhilta ajeluilta eivätkä veneet joudu pakkotilanteissa tyhjentämään septitankkejaan epäasiallisesti. Tarkemmat tiedot hankkeesta löytyvät oheisesta loppuraportista.

Jätevesityppi kierrätysravinteena

Gasum Biovakka kokeili typen talteenottoa yhdyskuntien jätevesilietteistä strippaus-menetelmällä ja tutki syntyvän ns. typpiveden ominaisuuksia lannoitteena tai muussa uudelleenkäytössä. Tuloksista voi päätellä hyötykäytön olevan mahdollista ja laitoskokoluokasta ja tapauksesta riippuen myös taloudellisesti järkevää. Lannoitevalmistetta voidaan käyttää mineraalilannoitteen sijasta, jolloin säästyy typpilannoitteen valmistukseen kuluvia uusiutumattomia energiavaroja. Projektissa todettiin lisäksi, että haitta-aineita ei juurikaan siirry typpiveteen, jonka käyttö siten myös turvallista.

BIOUREA –onko virtsasta lannoitteeksi?

Tampereen ammattikorkeakoulun BIOUREA selvitteli erilliskerätyn virtsan hyödyntämistä lannoitteena. Tulokset ovat lupaavia ja äärimmäisen mielenkiintoisia. Ne osoittavat selvästi, että tässä on mahdollisuuksia, joskin selvityksiä tarvitaan lisää sekä käymäläteknisistä ja logistisista ongelmista että lannoiteominaisuuksista ja haitta-aineiden kertymisestä. Hankkeessa selviteltiin aihepiiriä laajasti ja seikkaperäisesti ja pohdittiin myös asenteiden vaikutuksia. Selkeä ja hyvä loppuraportti tarjoaa lisätietoja ja kannatta myös vilkaista hankkeen tekemä video.

Jäteveden puhdistuksen uusia menetelmiä typpikuorman vähentämiseen ja fosforin talteenottoon

HSYn Jälkifosfori-hankkeessa paneuduttiin jäteveden fosforin poistamiseen jälkisaostuksella sekä lopputuotteen hyödyntämismahdollisuuksiin. Menetelmän havaittiin olevan käyttökelpoinen ja sen kehittämistä jatketaan Ravita-jatkohankkeessa. Lisäksi HSY kokeili Rejektityppi-projektissa uutta menetelmää puhdistamon prosessissa sisäisesti kiertävän typen määrää vähentämiseen tarkoituksena saada lisää varata kapasiteettia jäteveden kasvavan typpikuorman käsittelyyn. Lietteen mädätyksen lopputuotetta, rejektivettä käsiteltiin biologisesti ns. AnitaTMMox-menetelmällä, joka perustuu Anammox-bakteerien toimintaan. Tarkemmat lopputulokset esitellään raporteissa.

 

Biojätteen käsittelyn uudet kuviot testattiin KOMBI-hankkeessa

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) KOMBI -hankkeessa pureuduttiin biojätteen käsittelyyn kokeilemalla uutta kompostointia ja mädätystä yhdistelevää prosessia. Hankkeessa kehitettiin malli, jolla prosessia voidaan optimoida ravinteiden talteenoton parantamiseksi ja haitallisten ympäristöpäästöjen minimoimiseksi. Malli laskee, mitä ravinteille prosessissa tapahtuu ja miten ne käyttäytyvät, jos olosuhteita, kuten lämpötilaa tai kompostoinnin ilmastusta, muutetaan. Hankkeessa tehtiin myös biojätteen käsittelyn elinkaarimallinnus ympäristön ja energiantuotannon kannalta parhaiden käsittelyvaihtoehtojen löytämiseksi. Lisäksi tutkittiin biohiilen lisäyksen vaikutusta kompostointiprosessiin. Biohiilen havaittiin kiihdyttävän prosessia ja auttavan myös ravinteiden hallinnassa.

PUPE-hankkeessa perehdyttiin haja-asutuksen jätevesilietteiden käyttöön

PUPE-hankkeessa kartoitettiin voisivatko haja-asutuksen jätevesilietteet toimia

järkevinä ja kustannustehokkaina lannoitevalmisteina nykyaikaisessa ravinnekiertoon pyrkivässä maataloudessa ja olisiko maatilamittakaavainen jatkokäsittely ja hyödyntäminen taloudellista ja järkevää. Mahdollisuuksia löytyi, mutta toistaiseksi tämän tyyppinen  toiminta on ollut vähäistä. Tuloksista hanketoteuttaja Valonia laati oheisen selkeän oppaan lähtien lietteiden ominaisuuksista käsittelypaikan rakentamiseen ja peltokäyttöön ja koko hankkeen yksityiskohdat on luettavissa loppuraportista.

PuBi-hanke kartoitti puhdistamolietteen ja biojätteen kierrättämisen kustannuksia

Suomen ympäristökeskus kartoitti hankkeessa vaihtoehtoja puhdistamolietteen ja biojätteen kierrättämiseksi ja selvitti näiden vaihtoehtojen kustannustasoa. Tämän perusteella voitiin luoda palvelunhankinnalle toimintamalli, jonka avulla jätevirtoja tuottavat vesi- ja jätehuoltolaitokset voivat löytää itselleen parhaiten sopivan toimintatavan käsitellä puhdistamolietettä ja biojätettä ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta.

Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa voidaan kehittää

SITOn hankkeessa paneuduttiin jäteveden puhdistamoiden häiriö- ja ylivuototilanteiden aiheuttamaan vesistökuormitukseen. Projektissa kehitettiin ja kokeiltiin geotuubisuodatukseen perustuvaa lieteasemamenetelmää ja -laitteistoa, joilla saatiin puhdistettua jätevedenpuhdistamojen ylivuotovesiä. Kehitetyn lisäjärjestelmän avulla luontoon johdettavien vesien laatua voitiin parantaa huomattavasti ja ympäristökuormitus vähentyi käsiteltyjen vesien osalta merkittävästi. Menetelmä toimi ilmeisen hyvin ja on varajärjestelmänä ja poikkeustilanteissa hyödynnettävissä. Lisäksi menetelmä on kustannuksiltaan kohtuullinen. Hyvin laimeiden vesien ylivuototilanteita varten menetelmässä on vielä kehitettävää, esimerkiksi silloin kun runsaasti sulamisvettä pääsee järjestelmään.

Julkaistu 16.2.2015 klo 8.51, päivitetty 3.4.2018 klo 16.59