Kansalaistoiminta ja ruokahävikki

WeFood -häviikiruokamyymälä perustettu

Kirkon Ulkomaanapu avasi Suomen ensimmäisen hävikkiruokakaupan syyskuussa 2018 Helsingin kauppakeskus Rediin. WeFood-myymälä myy tavarantoimittajilta lahjoituksina saatua hävikkiruokaa. Lahjoituserinä saatujen tuotteiden parasta ennen päiväys on erääntymässä tai se on jo erääntynyt tai tuotteiden pakkaus on voinut vahingoittua. Myymälässä myytävät kasvikset ja hedelmät ovat kakkoslaatua ja myymälän leipomotuotteet on leivottu aikaisintaan edellisenä päivänä. Kaikki myymälässä myytävät tuotteet ovat kuitenkin tuoteturvallisia, tuotteiden myyntihetkellä. Myymälä toimii suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin.WeFood on vähentänyt Suomessa esiintyvää ruokahävikkiä jo yli 10 000 kilolla myymällä lahjoituksena saatua hävikkiruokaa.

Vesistöjä kuntoon VEERA –hankkeessa

Aurajokisäätiö sai hankkeellaan uutta puhtia vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrättämiseen. Toiminnan tarkoituksena oli innostaa paikallisia toimijoita tekoihin. Sekä yhdistyksiä että vesistön varren asukkaita aktivoitiin talkoisiin ja laiduntreffeille sekä kuuntelemaan luentoja ja katsomaan koekalastusnäytöksiä. Se, mitä niistä jäi käteen, löytyy oheisesta loppuraportista. Lähivesistöjen hoitoon liittyvään tiedontarpeeseen hanke tuotti myös oppaan, joka löytyy linkin takana.

 

Ruokahävikin vähentämiseen löytyy keinoja

Porin kaupunki Ravinnepankki-hankkeessa lanseerasi uusia keinoja ruokahävikin torjuntaan. Ekologiset kotikutsut, kompostointikeskus ja koulujen ylijäämäruuan jakelu olemassa olevissa kaupunkilaisten kohtaamispaikoissa oli hyvä konsepti kaupunkiympäristössä. Myös jäteneuvonta sai uutta puhtia työhönsä. Kompostointiin liittyi myös Turun yliopiston Väki-hanke jossa ruokaloiden lautashävikkiä kompostoitiin ja käytettiin lähialueen puutarhapalstalla. Tärkeintä hankkeessa oli kuitenkin asennekasvatuksella molemmin puolin tarjoilutiskiä saada hävikkiä vähenemään.  Ohessa hyvien hankkeiden loppuraportit tutustuttavaksi.

 

Aktiiviset asukkaat rantojen kunnossapidon voimavara

Rannat kuntoon hankkeessa Maa- ja kotitalousnaiset toteuttivat kunnostusprojektin kuudella pitottialueella ja niistä kokemuksista laadittiin toimintamalli ja ohjeet. Mitään ei tapahdu ilman aktiivisia toimijoita, mutta tuloksiin yleensä päästään, kun tiedetään mitä tehdään ja mitkä tekojen vaikutukset ovat. Siihen hankkeen loppuraportissa tarjotaan runsaasti apua.

Julkaistu 10.4.2017 klo 15.58, päivitetty 16.1.2019 klo 15.54