Lanta

Tehoa lietelannan käyttöön kierrätysravinteilla

Biokasvu Oy:n projektissa selvittiin mahdollisuuksia parantaa lietelannan hyväksikäyttöä lisäaineilla. Lisäaineilla voidaan parantaa ravinnekoostumusta ja ravinteiden hyväksikäyttöä, jolloin samalla edistetään viljelykasvien kasvua. Myös kustannussäästöjä menetelmällä todettiin olevan. Lisää mielenkiintoisia tuloksia oheisen linkin takaa.

Turkislantaa hyötykäyttöön

RAKET- hankkeessa testattiin turkiseläinten lannan biokaasuntuottopotentiaalia. Parhaiten ja nopeimmin kaasua tuotti seos, jossa oli turkislantaa ja nurmea, jolloin kaasuntuottopotentiaali on suunnilleen sama kuin nautaeläinten lannan. Turkiseläinten lannan typestä ja kaliumista hukataan nykyisellään lannan varastoinnin (varjotalojen alla sekä kompostiaumassa) aikana noin 60 %. Biokaasutus pudotti lannan typpihävikin noin puoleen. Kun biokaasutettiin lannan ja nurmen seosta, nousi kaliumin määrä rejektissä viisinkertaiseksi. Hankkeessa selvitettiin, että mukana olleen turkistarhan toimintatapaan ja lannankäsittelymenetelmiin sopisi parhaiten panostyyppinen kuivamädätyslaitos. Loppuraportista löytyvät yksityiskohdat.

Normilantajärjestelmällä lantatiedot järjestykseen

Luonnonvarakeskuksen Normilanta-hankkeessa oli tuloksena ensimmäinen versio Suomen lantalaskentajärjestelmästä, jonka avulla voidaan määritellä lannan käsittelyketjut, määrät ja ravinnesisällöt. Näitä tietoja tarvitaan erilaisen ympäristöön päätyvän kuormituksen arvioinnissa ja tarvittavien vähentämistoimenpiteiden kartoittamisessa. Lannan määriä, ravinnesisältöä ja käsittelytapoja koskevat tietopuutteet on havaittu koko EUn alueella ja kuormitusarvioiden raportoinnin yhdenmukaistamiseksi laskentajärjestelmä onkin käyttökelpoinen. Tulevaisuudessa laskenta lienee yhdistettävissä lannan ravinteisuuden on-line –mittausmenetelmiin. Lisätietoa oheisesta loppuraportista ja hankkeen muista julkaisuista, jotka löytyvät Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta: https://www.luke.fi/julkaisut/

Täsmätyppi-hankkeessa selvitettiin typen talteenottoa lannasta

Luonnonvarakeskuksen Täsmätyppi-hankkeessa tarkasteltiin typen talteenottoa fosforin erottelemiseksi käsitellystä lannasta. Tästä kiinteän ja nesteen erottelukäsittelystä syntyy typpipitoista nestettä, joka ei sellaisenaan ole riittävän voimakasta lannoitekäyttöön. Typen talteenotossa kokeiltiin niin sanottua strippausmenetelmää, jossa nesteessä oleva ammoniakki siirretään kaasumaiseen olomuotoon ja otetaan talteen happoliuokseen. Strippauksen avulla saadun typpijakeen säilyvyyttä myös tutkittiin.

Hankkeessa todettiin haastavaksi saada typen talteenotto lantaperäisistä materiaaleista kannattamaan erityisesti maatilatasolla. Keskitettyihin biokaasulaitoksiin yhdistettynä typen talteenotto on mahdollista tehdä kustannustehokkaammin. Tämän hetkinen lannoitetypen hinta on kuitenkin niin matala, ettei kierrätystyppi pysty kilpailemaan sen kanssa. Energian hinnannousu voi kuitenkin muuttaa tilanteen, jolloin kehittyneille typenerottelutekniikoille onkin käyttöä. Oheinen loppuraportti kertoo tarkemmin hankkeen yksityiskohdista.

Lantateko-hankkeesta oppeja lannan tehokkaaseen hyötykäyttöön

Luonnonvarakeskuksen Lantateko-hanke keskittyi nimensä mukaisesti lantaan ja sen hyödyntämiseen sekä sen kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Hankkeessa suunniteltiin sekä maatilakohtaisten että keskitetyn biokaasulaitoksen lannan prosessointia ja annettiin siitä ohjeita. Yksi tärkeimmistä hankkeen huomioista oli, että monilla lannan käsittelymenetelmillä saadaan tehostettua lannan käsittelyä ja hyötykäyttöä. Tulosten mukaan on mahdollista luoda kannattavia ja ympäristöystävällisiä laitoskonsepteja sekä tila- että keskitettyyn mittakaavaan, mikäli prosessointiketju on hyvin suunniteltu. Ilman tukitoimia kannattavuutta on toistaiseksi vaikeaa saavuttaa, mutta täsmällisillä ja jo olemassa olevillakin tuilla käyttöönottoa voidaan edistää. Tukitoimissakin on silti kehittämisen varaa, jotta ne kohdentuvat oikeisiin toimenpiteisiin ja oikeassa suuruusluokassa. Hanke tuotti ohjeita ja tietoja mm. operointiketjun tehokkaaksi järjestämiseksi, joita löytyy oheisista linkeistä:

Kuivauksella lannan jatkojalostus helpommaksi

Oululainen teknologiayritys SFTec on selvittänyt kehittämänsä kuivausteknologian soveltuvuutta koti-eläinten lannan kuivaukseen. Hankkeessa tuotettu laitteisto osoittautui toimivaksi, helposti muunnelta-vaksi ja kohtuullisen hintaiseksi. Myös laitteen energiatehokkuutta selvitettiin. Kuivaus muutti jonkin ver-ran lannan ravinnepitoisuuksia, mutta lannoitekäyttöä ajatellen ei merkittävästi. Kuivaustekniikka sovel-tuneekin lannasta kehitettävien kierrätyslannoitetuotteiden alkuvaiheen prosesessointiin. Hankkeessa kokeiltiin myös biotuhkan hyödyntämistä sekoittamalla sitä sellaisenaan kuivaukseen soveltumattomaan lietelantaan ennen kuivausta. Lisäksi todettiin, että tekniikka soveltuu myös hakkeen ja viljan kuivauk-seen. Jatkossa laitteistoa olisi testattava suuremmassa mittakaavassa ja kytkettävä se kuivattujen loppu-tuotteiden kehittämiseen lannoitevalmisteiksi, jotka taas edelleen tarvitsevat lannoitekokeita ennen markkinointia.

Lannan hyötykäyttöön suljetussa kierrossa

Methatorin hankkeessa tavoitteena oli laajentaa tilakohtainen biokaasulaitoskonsepti kokonaisvaltaiseksi lannankäsittelyjärjestelmäksi tuotteistamalla biokaasutuksen sivujakeita kuivikkeeksi ja biohiileksi. Kokeilujen perusteella todettiin järjestelmän vielä vaativan kehittämistä ja monien säädösten ohjaama toiminta itsessään on haasteellista saada kannattavaksi. Myös tuotteiden potentiaaliset markkinat ovat vielä selvitystyötä vailla. Kaikkiaan projektin tulokset jäivät alustaviksi, mutta niitä voitaneen jatkokehittelyissä hyödyntää.

MTT kehitti hevosenlannan hyötykäyttöä

MTT perehtyi hankkeessaan hevosen lannan hyödyntämisen mahdollisuuksiin. Hevosia on etenkin eteläisessä Suomessa runsaasti ja lanta on paikoitellen vesiensuojeluriski ja toistaiseksi vähäisessä hyötykäytössä. Hanke paneutui lannan varastointiin, käsittelyyn, koostumukseen ja ruokinnan vaikutuksiin. Kaikilta osin löytyi mahdollisuuksia parantaa lannan hyötykäyttöä joko ravinteina, maanparannukseen tai energiana. Myös vesiin kulkeutuvia päästöjä voidaan vähentää monella tapaa tallien työmenetelmistä  hevosten ruokinnan suunnitteluun.

Järki Lanta -hanke tuo järkeä lannan käyttöön

BSAG:n ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön yhteisen Järki Lanta -hankkeen lopputulosten perusteella lannan käyttöä kannattaa järkevöittää. Hankkeessa selvitettiin ja kehitettiin yhteistyömalleja ja kokeiltiin erilaisia lannan käsittely- ja levitysmenetelmiä, joilla ratkaista ravinnesisältöön, viljelytoimien aikatauluihin ja logistiikkaan liittyviä ongelmia. Myös taloudellisuusnäkökulmat olivat tarkastelun kohteena. Selvitystyö osoittaa, että lantaa tuottavien eläintilojen ja kasvinviljelytilojen yhteistyö on kaikille osapuolille hyödyllistä ja ympäristölle eduksi. Haasteita riittää, mutta tilakoon ja toiminnan tehostamistarpeen kasvaessa kaikki käyttämättömät yhteistyömahdollisuudet on kartoitettava. Ravinneresurssien tehokkaan hyödyntämisen lisäksi älykäs lannan käyttö estää peltomaan orgaanisen aineksen vähenemistä ja sen maan rakennetta ja satotasoja heikentävää vaikutusta. 

Tulosraportista löytyvät johtopäätökset ja uusia näkökulmia pohdittavaksi. Kati Berningerin kokoama julkaisu esittelee ulkomaisia ratkaisuja lantahaasteisiin.

Julkaistu 13.2.2015 klo 15.07, päivitetty 31.10.2017 klo 19.15