Sivuvirrat

Paju taipuu moneksi

Pajupoikien Pajureaktorit – hankkeessa kehitettiin pajuihin pohjautuvat aktiivi KASVATTAMO ja  PUHDISTAMO – konseptit. Paju on nopeimmin kasvava puulaji Suomessa. Paju voidaan käsittää funktionaalisena kasvina, joka toimii aktiivisena ravinne- ja hiilinieluna, vesien puhdistajana, ravinnesitojana, maaperän puhdistajana ja maaperän ominaisuuksien parantajana. Pajupojat Oy käynnistää pajun tuotantoa ja pilotoi biohiilen käyttöä keväällä 2017. Yritys on päättänyt aloittaa biohiilituotannon ja biohiilipohjaisten ravinteidensitomisratkaisujen markkinoinnin kotimaassa.

Hankkeen tavoitteena kehitettiin KASVATTAMO konsepti, jolloin pajunkasvatuksessa hyödynnetään ravinnepitoisia sivuvirtoja lannoitteena ja optimoidaan tuotantomalli, jonka tavoitteena on maksimoida pajubiomassan tuotanto jatkojalostusta, erityisesti biohiilituotantoa varten. Toinen tavoite oli saadun biomassan hiilestys, kuivatislaus = pyrolysointi ja hiilen käyttö pistemäisissä ravinnevalumakohteissa yhdessä muiden pajupohjaisten komponenttien kanssa.

PUHDISTAMO –konseptin ydin perustuu ”pankkiin”, jossa erityisesti biohiili sitoo ravinteita, mutta tarjoaa myös suotuisan kasvualustan kasvualustoissa tärkeille mikrobeille. Paju hyödyntää suodattimeen sitoutuneet ravinteet. Saatu biomassa voidaan käyttää ravinne- ja hiilipitoisena maanparannusaineena. Biohiili parantaa maaperän ja mikrobien toimintakykyä, sitoo ravinteita ja epäpuhtauksia sekä toimii suodatinmateriaalina.

Kuivamädätysmenetelmä sopii peltobiomassojen biokaasutukseen

Metenerin hanke tähtäsi hevosenlannan sekä vajaahyödynnettyjen peltobiomassojen parempaan hyödyntämiseen biokaasulaitoksissa. Hankkeessa demonstroitiin onnistuneesti panostoimista kuivamädätysteknologiaa. Kaasua tuotettiin mm. hevosenlannasta, vanhoista nurmi- ja olkipaaleista sekä hakkeesta. Mädätetyn lopputuotteen ravinnepitoisuudet olivat korkeammat verrattaessa keskimääräisiin lantoihin, mikä parantaa pellon kasvukuntoa lisäämällä humusta peltoon ja muuttamalla esimerkiksi oljen hiilityppisuhdetta lähemmäs optimaalista. Projektissa testattiin menetelmää hankkeen aikana rakennetussa täyden mittakaavan kuivamädätysreaktorissa. Lisäksi Metenerin hankkeessa arvioitiin menetelmän taloudellista kannattavuutta erilaisilla syöte- ja lopputuotevaihtoehdoilla. Kuivamädätyksellä havaittiin olevan muitaki etuja, joista lisätietoa oheisessa raportissa.

Kiteen Mato ja Multa kehittivät turvevapaan kasvualustan

Kiteen Mato ja Mullan hankkeessa etsittiin ruokohelvelle ja järviruo’olle uutta käyttöä lähinnä turvevapaana kasvualustana. Tulosten perusteella molemmista saadaan toimiva kasvualusta, joskin tuotteistaminen markkinoille on vielä kesken. Varsinkaan ruokoraaka-aineesta ei ole pulaa ja sen hyötykäyttö vähentää suoraan ravinteita vesistöistä. Kiinnostava on myös ruokohelpisuodattimien kehitystyö, josta syntyy käyttökelpoista tekniikkaa teollisuuden kaasujen ja vesien suodatukseen. Suodattimeen jääneet ravinteet saadaan talteen ja käytetty suodatin on helppo kierrättää. Monipuolisessa projektissaan Kiteen Mato ja Multa kehitteli lisäksi kauppapuutarhojen orgaanisille jätteille hyötykäyttöä mm. matomullan valmistuksessa.

Maatalouden jätteistä materiaalia biokaasulaitokselle

Sybimar Oy testasi maatalouden sivuvirtojen soveltuvuutta biokaasulaitoksen syötteinä. Lisäksi kokeiltiin biokaasulaitoksen toiminnasta lopputuotteena jäävän rejektiveden hyödyntämistä lannoitteena. Hankkeessa testattujen maatalouden jätteiden todettiin soveltuvan hyvin biokaasulaitoksen mädätysprosessiin ja jatkossa kokeillaan myös muita sivubiomassoja. Rejektivesi sopii typpilannoitteeksi erityisesti multauslevityksenä, mutta ei kasteluvedeksi runsaan ravinnepitoisuutensa takia. Rejektivettä kokeiltiin myös energiapajun lannoitukseen, mutta suuria hyötyjä ei pystytty lyhyessä ajassa osoittamaan. Todennäköistä on, että pajun kasvu voimistuu.

Sybimarin hankkeen hyvät tulokset ovat selviä askelmerkkejä alueellisessa ravinteiden kierrätyksessä. Viljelijät ovat olleet myös kiinnostuneita biokaasulaitoksen kiinteiden ja nestemäisten mädätysjäännösten kehittämisestä lannoitteiksi tai maaparannusaineiksi.

Ravinteita metsien lannoitteiksi

Metlan hankkeessa tutkittiin lietteen ja lannan jalostamista lannoitteiksi ja energiatuotteiksi sekä näiden lannoitteiden hyötykäyttöä metsien lannoituksessa. Jos käsiteltyjä lietteitä voidaan käyttää myös metsien lannoituksessa, taloudellisesti järkevän kuljetusmatkan päässä olevia käyttökohteita voidaan löytää nykyistä enemmän. Jakamalla liete tai lanta isommalle maapinta-alalle voidaan vähentää pelloille paikallisesti tulevaa lannoitekuormitusta ja sen seurauksena kasvavaa huuhtoutumisriskiä, samalla kun lisätään puuston kasvua ja metsien hiilinielua. Hanke koostui sekä maastokokeista että laboratoriokokeista, joiden tuloksiin voi tarkemmin tutustua oheisessa loppuraportissa.

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -hankkeessa selvitettiin kustannustehokkaita peltobiomassojen, kuten oljen ja vihreän biomassan, keräämis- ja hyödyntämisteknologioita. Lisäksi hankkeessa pyrittiin tehostamaan ravinteiden käyttöä tuomalla ympäristöindeksejä osaksi maatilojen arkea. Hankkeen hyödyt jakaantuivat tuotantoketjun eri vaiheisiin. Suorina hyödynsaajina olivat maataloustuottajat, energiayhtiöt sekä elintarvike- ja teknologiateollisuus. Lisäksi hankkeen tuloksista hyötyy ympäristö.

ApilaGroup/Metsä

Metsäteollisuudessa syntyy vuosittain suuria määriä ravinnepitoisia orgaanisia jätteitä ja lietteitä, joiden ominaisuuksia ja lannoitekäyttöä hankkeessa selvitettiin. Päämääränä on tiedon lisäämisellä saada alihyödynnetyt sivuvirrat kannattavaan käyttöön ja vähentää myös jätteiden loppusijoituskustannuksia.  Lisäksi hanke tuotti lannoitevalmisteiden käyttäjille suunnatun tiivistetyn oppaan. ApilaGroupin hanke tuotti hyvät ja selkeät lopputulokset kustannustehokkaasti.

 

Julkaistu 5.3.2015 klo 14.33, päivitetty 6.7.2017 klo 17.35