Sivuvirrat

Kasvissivutuotteet rehuksi ja maanparannusaineeksi

Hankkeessa tehtiin porkkanan ja kaalin sivutuotteiden rehukäyttöön liittyvää testausta ja pilotkokeita sekä selvitettiin kasvissivutuotekompostien (jäävuorisalaatti, tomaatti, paprika, kurkku, sipuli, meloni, ananas, appelsiini; tukituotteina turve, ruokohelpi, pahvi, biohiili, lehtipuulastu sekä havupuuhake) maanparannuskäyttöä, näiden vaikutusta ravinnekiertoon ja taloudelliseen kannattavuuteen. Fermentoitu porkkanan sivutuote soveltuu nautakarjatiloille seosrehun komponentiksi, mutta mikäli mahdollista, käyttö tuoreena on useimmissa tapauksissa taloudellisempi vaihtoehto. Porkkanasivutuotteen käyttö on mahdollista myös sioille mm. virikerehuna. Eri tukiaineita sisältävän kompostin lannoitusvaikutus vastasi niiden sisältämää liukoista typpeä, mutta ruokohelven ja biohiilen käyttö tukiaineena lisäsi kompostin orgaanisen typen mineralisoitumista ja sitä kautta lannoitusvaikutusta.  Kasvissivutuotteiden käsittely rummussa kompostoimalla on kustannustehokas vaihtoehto.

Ruovikoiden ravinteet peltoon

Ruokopelto-hankkeessa edistettiin järviruo’on hyötykäyttöä peltojen viherlannoitteena ja maanparannusaineena, sillä leikkuusta kertyvän biomassan käyttö ranta-alueiden läheisillä pelloilla on yksi kustannustehokkaimmista ruovikkoalueiden hoito- ja käyttöketjuista. Hankkeen aikana todettiin, että paikallinen aktiivisuus ja yhteistyö ovat ruo’on niiton ja hyötykäytön kohdalla ensisijaisen tärkeitä asioita. Jotta ruovikkomassaa saadaan tehokkaasti hyödynnettyä peltokäytössä, on viljelijöiden, mökkiläisten, osakaskuntien ja yhdistyksien yhdistettävä voimansa alueellisesti.

Turvevapaa kasvualusta, komposti- ja huussikuivike sekä biosuodatin ruokohelvestä

Kiteen Mato ja Multa on kehittänyt kahdessa peräkkäisessä hankkeessa ruokohelvelle ja järviruo’olle uutta käyttöä turvevapaana kasvualustana, kompostikuivikkeena sekä biosuodattimena teollisuuden kaasujen ja vesien suodatukseen. Tulosten perusteella erityisesti tomaatin, ruukkusalaatin ja vadelman viljely onnistuu näillä kasvualustoilla. Myös muille puutarhakasveille kasvualusta sopii, mutta sillä on omat erikoisvaatimuksensa,
jotka on osattava ottaa viljelyssä huomioon. Ruokohelpipohjainen huussi- ja kompostikuivike kehitettiin markkinoille valmiiksi tuotteeksi. Biosuodatinkokeilut olivat lupaavia, mutta niiden kehittäminen on vielä kesken. Kiteen Mato ja Multa kehitteli lisäksi kauppapuutarhojen orgaanisille jätteille hyötykäyttöä mm. matomullan valmistuksessa.

Tärkkelysperunan solunesteen ravinteiden kierrätys
lannoitevalmisteiksi

Hankkeen avulla pilotoitiin Finnamyl Oy:n ja Lapuan Peruna Oy:n perunatärkkelystehtaiden sivutuotteena saatavan perunan solunesteen ravinteiden (typpi, fosfori, kalium) tehokasta kierrätystä. Hankkeen työn tuloksena saatiin kehitettyä kolmea tuotetta; Finnamyl Perunaproteiini rehuteollisuuteen sekä suoraan viljelijöille myytävät lannoitevalmisteet Finnamyl Bio-Kali ja Lapuan Peruna Bio-NPK. Lannoitevalmisteet soveltuvat myös luonnonmukaiseen tuotantoon, jossa on tarvetta kaliumlannoitteelle.Uusien prosessien myötä solunesteen syyslevityksestä pystytään siirtymään kevätlevitykseen, jolloin perunan solunesteen ravinteet saadaan 100-prosenttisesti kierrätettyä.

Paju taipuu moneksi

Pajupoikien Pajureaktorit – hankkeessa kehitettiin pajuihin pohjautuvat aktiivi KASVATTAMO ja  PUHDISTAMO – konseptit. KASVATTAMO-konseptissa pajua kasvatetaan matalaravinteisilla, mielellään turvetuotannosta poistuneilla alueilla ja lannoitetaan ravinnepitoisista sivuvirroista valmistetuilla lannoitteilla. Pajun voi pyrolysoida biohiileksi. PUHDISTAMO-konseptissa on kaksi vaihtoehtoa: PUHDISTAMO 2G –konsepteissa biohiilipohjaisilla ratkaisuilla saadaan vähennettyä, sidottua ja hyödynnettyä laajojen valuma-alueiden ja (säätö)salaojien matalaravinteisten vesien pääravinteita sekä tehostettua kosteikkojen toimintaa. Konseptia voidaan soveltaa myös kunnostusojitusten ja turvealueiden ravinne- ja kiintoainevalumien vesijärjestelmiin. PUHDISTAMO 3G –konseptilla pystytään hallitsemaan rakennetun ympäristön hulevesiä.

Kuivamädätysmenetelmä sopii peltobiomassojen biokaasutukseen

Metenerin hanke tähtäsi hevosenlannan sekä vajaahyödynnettyjen peltobiomassojen parempaan hyödyntämiseen biokaasulaitoksissa. Hankkeessa demonstroitiin onnistuneesti panostoimista kuivamädätysteknologiaa. Kaasua tuotettiin mm. hevosenlannasta, vanhoista nurmi- ja olkipaaleista sekä hakkeesta. Mädätetyn lopputuotteen ravinnepitoisuudet olivat korkeammat verrattaessa keskimääräisiin lantoihin, mikä parantaa pellon kasvukuntoa lisäämällä humusta peltoon ja muuttamalla esimerkiksi oljen hiilityppisuhdetta lähemmäs optimaalista. Projektissa testattiin menetelmää hankkeen aikana rakennetussa täyden mittakaavan kuivamädätysreaktorissa. Lisäksi Metenerin hankkeessa arvioitiin menetelmän taloudellista kannattavuutta erilaisilla syöte- ja lopputuotevaihtoehdoilla. Kuivamädätyksellä havaittiin olevan muitaki etuja, joista lisätietoa oheisessa raportissa.

Maatalouden jätteistä materiaalia biokaasulaitokselle

Sybimar Oy testasi maatalouden sivuvirtojen soveltuvuutta biokaasulaitoksen syötteinä. Lisäksi kokeiltiin biokaasulaitoksen toiminnasta lopputuotteena jäävän rejektiveden hyödyntämistä lannoitteena. Hankkeessa testattujen maatalouden jätteiden todettiin soveltuvan hyvin biokaasulaitoksen mädätysprosessiin ja jatkossa kokeillaan myös muita sivubiomassoja. Rejektivesi sopii typpilannoitteeksi erityisesti multauslevityksenä, mutta ei kasteluvedeksi runsaan ravinnepitoisuutensa takia. Rejektivettä kokeiltiin myös energiapajun lannoitukseen, mutta suuria hyötyjä ei pystytty lyhyessä ajassa osoittamaan. Todennäköistä on, että pajun kasvu voimistuu.

Sybimarin hankkeen hyvät tulokset ovat selviä askelmerkkejä alueellisessa ravinteiden kierrätyksessä. Viljelijät ovat olleet myös kiinnostuneita biokaasulaitoksen kiinteiden ja nestemäisten mädätysjäännösten kehittämisestä lannoitteiksi tai maaparannusaineiksi.

Ravinteita metsien lannoitteiksi

Metlan hankkeessa tutkittiin lietteen ja lannan jalostamista lannoitteiksi ja energiatuotteiksi sekä näiden lannoitteiden hyötykäyttöä metsien lannoituksessa. Jos käsiteltyjä lietteitä voidaan käyttää myös metsien lannoituksessa, taloudellisesti järkevän kuljetusmatkan päässä olevia käyttökohteita voidaan löytää nykyistä enemmän. Jakamalla liete tai lanta isommalle maapinta-alalle voidaan vähentää pelloille paikallisesti tulevaa lannoitekuormitusta ja sen seurauksena kasvavaa huuhtoutumisriskiä, samalla kun lisätään puuston kasvua ja metsien hiilinielua. Hanke koostui sekä maastokokeista että laboratoriokokeista, joiden tuloksiin voi tarkemmin tutustua oheisessa loppuraportissa.

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -hankkeessa selvitettiin kustannustehokkaita peltobiomassojen, kuten oljen ja vihreän biomassan, keräämis- ja hyödyntämisteknologioita. Lisäksi hankkeessa pyrittiin tehostamaan ravinteiden käyttöä tuomalla ympäristöindeksejä osaksi maatilojen arkea. Hankkeen hyödyt jakaantuivat tuotantoketjun eri vaiheisiin. Suorina hyödynsaajina olivat maataloustuottajat, energiayhtiöt sekä elintarvike- ja teknologiateollisuus. Lisäksi hankkeen tuloksista hyötyy ympäristö.

Opas metsäteollisuuden sivuvirroista ja niiden hyödyntämisestä

Metsäteollisuudessa syntyy vuosittain suuria määriä ravinnepitoisia orgaanisia jätteitä ja lietteitä, joiden ominaisuuksia ja lannoitekäyttöä hankkeessa selvitettiin. Päämääränä on tiedon lisäämisellä saada alihyödynnetyt sivuvirrat kannattavaan käyttöön ja vähentää myös jätteiden loppusijoituskustannuksia.  Lisäksi hanke tuotti lannoitevalmisteiden käyttäjille suunnatun tiivistetyn oppaan. ApilaGroupin hanke tuotti hyvät ja selkeät lopputulokset kustannustehokkaasti.

 

Julkaistu 5.3.2015 klo 14.33, päivitetty 18.6.2018 klo 12.49