Taustaselvitykset ja mallit

Lohkojen salat esiin - paremmat ravinnekuormitusmallit - vähemmän kuormitusvähennysten hakuammuntaa

MTK:n koordinoiman LOHKO-hankkeen tavoitteena oli tarkentaa VEMALA/ICECREAM –ravinnekuormitusmallia siten, että peltolohkoilta vesistöihin tuleva ravinnekuormitus osataan kuvata mahdollisimman oikein eri tyyppisten peltojen  ja  viljelyvaihtoehtoja kuormitusta arvioitaessa. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa entistä tarkempaa tietoa peltolohkon ominaispiirteiden ja viljelymenetelmien vaikutuksesta ravinnehuuhtoumaan.

Hankkeessa selvitettiin myös, miten lohkokohtaiset tiedot saataisiin paremmin tutkimuksen ja mm. mallinnuksen käyttöön. Usein niiden puuttuminen huonontaa mallien luotettavuutta. Laskentamalleilla pystytään arvioimaan entistä paremmin peltolohkokohtaisesti eri kuormitusvähennystoimenpiteiden hyötyjä ja kohdentamaan niitä  kustannustehokkaasti sinne, mistä niistä saadaan parhain hyöty.  Hankkeen työ jatkuu LOHKO2-hankkeessa.

Hankkeen yhden pilottialueen mallinnustulokset on löydettävissä LOHKO verkkosivuilta.

Palopuron agroekologinen symbioosi -hanke
 

Palopuron agroekologinen symbioosi -hanke sai alkunsa paikallisten toimijoiden ideoinnista. Tavoitteena oli kehittää luomuviljelyä ja elintarvikkeiden tuotantoa paikallisesti lisäämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja siitä lähti ajatus kehittää ravinne- ja energiaomavarainen tuotantokonseptia. Mitä kaikkea siihen liittyikään haasteista ja yllätyksistä innovatiivisen idean vahvistumiseen ja monistamiskelpoiseen malliin kerrotaan projektin loppuraportissa ja julkaisussa.

Saaristomeren kokonaiskuormitus haltuun

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Saaristomeren kokonaiskuormitusmallin kehittämisen kaksi vaihetta ovat jo takana. Ensimmäisessä vaiheessa päästiin hyvään alkuun monimutkaisessa, useita osamalleja sisältävän mallin kehittämisessä. Työtä jatkettiin 2-vaiheessa, jossa tavoitteena oli jo pian päästä kokeilemaan käyttöliittymää. Hankkeen tavoitteena on joustava ja mahdollisimman helppokäyttöinen käyttöliittymä, riittävän tehokkaat tietojenkäsittelyresurssit, hyvälaatuiset karttapohjat ja toimivat tukipalvelut. Mallia tullaan hyödyntämän merenhoidon tarpeisiin sekä merialueiden ympäristöasioiden kehittämisessä. Mallille tulee olemana käyttöä esimerkiksi vesiviljelyn lupaprosesseissa. Alueelliset ja valtakunnalliset ympäristöviranomaistahot ovat olleet tiiviisti mukana kehitystyössä ja Varsianis-suomen ELY -keskuksessa on kokeiltu mallin käyttöä ja saatu vielä täydennys- ja kehittämisehdotuksia. Mallityötä jatketaan edelleen rannikon kokonaiskuormitusmalli-hankkeessa, jossa mallin operointialuetta laajennetaan Suomenlahteen ja Selkämerelle.

Saaristomerimallin kehittämisen yksityiskohdat löytyvät loppuraporteista:

Selvitys biokaasun soveltuvuudesta kunnan kaukolämpöverkkoon

Parikkalan kunta teki esiselvityksen biokaasun hyödyntämisestä kunnan kaukolämpöverkossa. Tarkoituksena oli kartoittaa, onko kannattavaa perustaa biokaasulaitokset kahden pian uusittavaksi tulevan kaukolämpölaitoksen tilalle. Tarkoituksena oli hyödyntää alueella syntyvää ylijäämälantaa ja nurmijätettä sekä tarpeen mukaan muutakin paikallista raaka-aineeksi soveltuvaa biomassaa. Selvityksessä osoittautui että tutkituilla parametreilla ei laitoksi sataisi kannattaviksi ja jatkoselvittelystä luovuttiin. Lähinnä kuljetuskustannukset ja porttimaksullisten syöteraaka-aineiden puute suhteessa investointeihin rapauttivat kannattavuutta. Lisäksi pienten laitosten lämmön hyödyntämisessä oli ongelmia.

Hankkeen johtopäätöksiä voivat vastaavia laitoksia kaavailevat tahot hyödyntää ja voivat jo ennen varsinaista suunnittelua arvioida kannattavuutta omalla kohdallaan.

Aineisto-hankkeessa jatkettiin monitorointityötä

Aineisto-hankkeessa jatkettiin RaHa-hankkeen aloittamaa monitorointityötä ja kerättiin valmiiksi viljelytoimenpidedataa vuoden 2015 alusta aloittaneelle LOHKO-hankkeelle. Tarkoitus on tarkentaa kuormitusmallinnusta todellisten peltolohkojen ominaisuuksien ja niillä tehtävien toimenpiteiden sekä vaikutuksia todentavien vedenlaatutietojen avulla. Näin saatiin lisädataa ilman mittaustaukoja projektien kohdealueilta myöhempää käyttöä varten. Lisäksi Aineisto-hankkeessa pilotoitiin salaojavesien vedenlaadun mittausta, mitä ei juuri ole aiemmin tehty ja minkä puute on haitannut peltotoimenpiteiden vaikutusten lohkokohtaista arviointia. Yksityiskohdat selviävät oheisesta loppuraportista.

BioRavinnePörssi -hankkeessa luotiin pohjaa valtakunnalliselle ravinnepörssille

BioRavinnePörssi -hankkeen keskeinen tavoite oli kehittää Suomeen valtakunnallinen kierrätysravinteiden jalostus- ja toimitusketju. Hankkeen myötä pyrittiin yhdistämään biojätteitä ja puhdistamolietteitä käsittelevät biokaasulaitokset, lannoite- ja multatuotteita valmistavat toimijat sekä viljelijät ja kierrätysravinteiden loppukäyttäjät tehokkaaksi bioravinteiden tuotanto- ja hyödyntämisketjuksi. Käytännön tasolla hankkeessa pyrittiin luomaan ja testaamaan toimintamallia sellaisilla uusilla laitospaikkakunnilla, minne biotehdasverkosto Suomessa rakentuu.

Hankkeen tuloksena kehitettiin biokaasulaitoksen kuivatusta lannoitejakeesta tuote mullantuotannon ravinnelähteeksi. Typpinesteelle laadittiin lannoitevalmisteen tyyppinimihakemus tuotteen viljelykäytön edistämiseksi. Hankkeessa tehtiin myös mittava kartoitus- ja aktivointityö orgaanisten lannoitteiden laajan käyttöönoton edistämiseksi eri puolilla Suomea. Lisää tietoa hankkeen lopputuloksista voi lukea oheisesta loppuraportista.

Taustaselvitys ”Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet”

Ympäristöministeriön tilaamassa taustaselvityksessä kartoitetaan seikkaperäisesti lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ravinteiden käyttöä ja kierrätystä. Lisäksi raportissa analysoidaan jo saatuja kokemuksia, toimijakenttää, päällekkäisyyksiä, epäjohdonmukaisuuksia, synergiamahdollisuuksia sekä tuodaan esille tehokkaamman toiminnan esteitä ja pullonkauloja.

Yleissuunnitelman laatiminen Saaristomeren valuma-alueelle

Ravinteiden käytön yleissuunnitelmassa selvitetään lannan ja muiden orgaanisten biomassojen sekä jätevesilietteiden määrää, laatua sekä ravinteiden yli- ja alijäämäalueiden sijaintia Saaristomeren valuma-alueella. Lisäksi raportissa tarkastellaan toteuttamisvaihtoehtoja ravinteiden kierrätykseen lähinnä biokaasulaitoskäsittelyssä ja ehdotetaan toimenpidevaihtoehtoja. Selvityksestä tehty julkaisu ilmestyi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportteja sarjassa 39/2014.

 

 

 

Julkaistu 18.3.2015 klo 14.41, päivitetty 6.7.2017 klo 17.22