Taustaselvitykset ja mallit

Järki Lannoite -hanke edistämään kierrätyslannoitteiden käyttöä

Hankkeessa kartoitettiin EU:n ja USA:n sekä kotimaisen kierrätyslannoitesektorin kehitystä ja tilannetta, laadittiin maatalousoppilaitosten käyttöön oppimateriaalipaketti orgaanisten lannoitteiden oikeista käyttötavoista sekä järjestettiin neljä viljelijätilaisuutta, joissa asiantuntijoiden opastuksella perehdyttiin kestäviin viljelymenetelmiin, maan kasvukunnon hoitoon, täsmäviljelyteknologioiden käyttöön sekä kierrätyslannoiteratkaisuihin. Kannattaa tutustua myös hankkeen nettisivujen materiaaleihin.

Hiilen ja typen mineralisaatiotestit - Opas kierrätyslannoitetoimijoille

Kierrätyslannoitteisiin kuuluvien orgaanisten lannoitteiden lannoitusvaikutukset vaihtelevat huomattavasti, mikä markkinoiden kehittyessä on luonut tarpeen kehittää ja tuottaa tietoa valmisteiden ominaisuuksista. Tämän oppaan tavoitteena on tarjota tietoa orgaanisten kierrätyslannoitteiden sisältämän typen mineralisaatiota määrittävistä ja mittaavista testimenetelmistä, mikä auttaa lannoitteen typen käyttökelpoisuuden arviointia. Opas antaa suosituksia testien toteuttamiseen käytännössä, eli mitä analyysejä lannoitevalmisteista voi laboratorioissa teettää, kuinka näytteet otetaan ja kuinka tuloksia hyödynnetään. Opas on suunnattu kierrätyslannoitteiden tuottajille, alan yrityksille ja toimijoille sekä tutkijoille ja hankkeille.

Ravinneneutraali kunta -toimintamalli osaksi ravinnekierrätystä

Varsinais-Suomen ELY-keskus toteutti Ravinneneutraali kunta- (RANKU) hankkeen vuosina 2015 - 2017. Hankkeessa luotiin uudenlainen Ravinneneutraali kunta -toimintamalli ravinteiden kierrätykseen kunnissa ja muilla alueilla. Toimintamallin toteutuksen avuksi määriteltiin seitsemän askelta, joilla päästään kohti ravinneneurauliutta. Hankkeessa mukana olleiden pilottikuntien kanssa tehtiin useita ravinteiden kierrätystä edistäviä kokeiluja, joiden tuloksia voidaan soveltaa myös muissa kohteissa. Hanke osoitti, että kunnilla on merkittävä rooli kiertotaloudessa ja mahdollisuus konkreettisin toimin edistää ravinteiden kierrätystä sen osana.

Menetelmiä ravinteiden ja veden pidättämiseksi kokonaisvaltaisessa pellonkuivatuksessa

Selvityksessä kuvataan nykytietämys pellon kuivatusjärjestelmiin liitettävistä toimenpiteistä, menetelmistä ja tekniikoista, joilla maatalouden valumavesiä voitaisiin hallita kestävästi. Erityisesti kiinnitetään huomio ravinne- ja kiintoainehuuhtoutumien vähentämiseen, ravinteiden kierrättämismahdollisuuksiin sekä varautumiseen tulevaisuuden ilmasto- ja sääolosuhteisiin.

Jätevesilietteisiin liittyvät tutkimus- ja selvityshankkeet luettelona

Vesilaitosyhdistys ry kokosi viimeisen viiden vuoden aikana tehdyt ja käynnissä olevat jätevesilietteeseen liittyvät tutkimus- ja selvityshankkeet luetteloksi. Luettelo on alla olevassa tiedostossa vapaasti käytettävissä.

Legionellabakteerien esiintyminen kiertotaloustuotteissa

Evira teki esiselvityksen Legionellabakteerien esiintymisestä kiertotaloustuotteissa sekä kiertotaloustuotteiden raaka-aineissa sekä niiden hygienisointimenetelmiä. Selvityksessä 1) tarkasteltiin valikoitujen Suomessa markkinoilla olevien komposti- ja multatuotteiden raaka-ainekoostumusta ja niiden valmistus- ja hygienisointiprosesseja, 2) selvitettiin yleisesti maailmalla esiintyvien komposti- ja multatuotteiden legionellalöydöksiä aikaisemmin julkaistun tutkimustiedon pohjalta ja 3) tehtiin selvitys olemassa olevista työsuojeluun ja henkilösuojaukseen liittyvistä ohjeista komposti- ja multatuotteiden käsittelyssä.

Selvitys kierrätyslannoitevalmisteiden laatujärjestelmän periaatteista

Vesilaitosyhdistys ry teki alustavan selvityksen kierrätyslannoitevalmisteiden laatujärjestelmän periaatteista varsinaisen laatujärjestelmän luomisen pohjaksi. Tässä työssä laadittiin alustavat periaatteet kansalliselle laatujärjestelmälle. Raportissa on esitetty alustavat suunnitelmat laatujärjestelmän säännöistä, organisoinnista sekä viestinnästä ja tietojärjestelmästä, sekä alustava arvio kustannuksista.

Selvitys ravinnerikkaista biomassoista ja niiden kierrätyksestä

Lynet tutkimuslaitosten toteuttama selvitys: ”Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa - Nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa” tehtiin taustaksi kansalliselle ravinteiden kierrätyksen toimintaohjelmalle.Raportti kuvaa fosforin ja typen kierrätyksen nykytilanteen Suomessa ml. perustiedot biomassojen ja niiden sisältämien ravinteiden määristä sekä alueellisesta jakaumasta. Esitettyjen tietojen pohjalta annetaan toimenpide-ehdotuksia ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi.

Lohkojen salat esiin - paremmat ravinnekuormitusmallit - vähemmän kuormitusvähennysten hakuammuntaa

MTK:n koordinoiman LOHKO-hankkeen tavoitteena oli tarkentaa VEMALA/ICECREAM –ravinnekuormitusmallia siten, että peltolohkoilta vesistöihin tuleva ravinnekuormitus osataan kuvata mahdollisimman oikein eri tyyppisten peltojen  ja  viljelyvaihtoehtoja kuormitusta arvioitaessa. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa entistä tarkempaa tietoa peltolohkon ominaispiirteiden ja viljelymenetelmien vaikutuksesta ravinnehuuhtoumaan.

Hankkeessa selvitettiin myös, miten lohkokohtaiset tiedot saataisiin paremmin tutkimuksen ja mm. mallinnuksen käyttöön. Usein niiden puuttuminen huonontaa mallien luotettavuutta. Laskentamalleilla pystytään arvioimaan entistä paremmin peltolohkokohtaisesti eri kuormitusvähennystoimenpiteiden hyötyjä ja kohdentamaan niitä  kustannustehokkaasti sinne, mistä niistä saadaan parhain hyöty.  Hankkeen työ jatkuu LOHKO2-hankkeessa.

Hankkeen yhden pilottialueen mallinnustulokset on löydettävissä LOHKO verkkosivuilta.

Palopuron agroekologinen symbioosi -hanke
 

Palopuron agroekologinen symbioosi -hanke sai alkunsa paikallisten toimijoiden ideoinnista. Tavoitteena oli kehittää luomuviljelyä ja elintarvikkeiden tuotantoa paikallisesti lisäämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja siitä lähti ajatus kehittää ravinne- ja energiaomavarainen tuotantokonseptia. Mitä kaikkea siihen liittyikään haasteista ja yllätyksistä innovatiivisen idean vahvistumiseen ja monistamiskelpoiseen malliin kerrotaan projektin loppuraportissa ja julkaisussa.

Saaristomeren kokonaiskuormitus haltuun

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Saaristomeren kokonaiskuormitusmallin kehittämisen kaksi vaihetta ovat jo takana. Ensimmäisessä vaiheessa päästiin hyvään alkuun monimutkaisessa, useita osamalleja sisältävän mallin kehittämisessä. Työtä jatkettiin 2-vaiheessa, jossa tavoitteena oli jo pian päästä kokeilemaan käyttöliittymää. Hankkeen tavoitteena on joustava ja mahdollisimman helppokäyttöinen käyttöliittymä, riittävän tehokkaat tietojenkäsittelyresurssit, hyvälaatuiset karttapohjat ja toimivat tukipalvelut. Mallia tullaan hyödyntämän merenhoidon tarpeisiin sekä merialueiden ympäristöasioiden kehittämisessä. Mallille tulee olemana käyttöä esimerkiksi vesiviljelyn lupaprosesseissa. Alueelliset ja valtakunnalliset ympäristöviranomaistahot ovat olleet tiiviisti mukana kehitystyössä ja Varsianis-suomen ELY -keskuksessa on kokeiltu mallin käyttöä ja saatu vielä täydennys- ja kehittämisehdotuksia. Mallityötä jatketaan edelleen rannikon kokonaiskuormitusmalli-hankkeessa, jossa mallin operointialuetta laajennetaan Suomenlahteen ja Selkämerelle.

Saaristomerimallin kehittämisen yksityiskohdat löytyvät loppuraporteista:

Selvitys biokaasun soveltuvuudesta kunnan kaukolämpöverkkoon

Parikkalan kunta teki esiselvityksen biokaasun hyödyntämisestä kunnan kaukolämpöverkossa. Tarkoituksena oli kartoittaa, onko kannattavaa perustaa biokaasulaitokset kahden pian uusittavaksi tulevan kaukolämpölaitoksen tilalle. Tarkoituksena oli hyödyntää alueella syntyvää ylijäämälantaa ja nurmijätettä sekä tarpeen mukaan muutakin paikallista raaka-aineeksi soveltuvaa biomassaa. Selvityksessä osoittautui että tutkituilla parametreilla ei laitoksi sataisi kannattaviksi ja jatkoselvittelystä luovuttiin. Lähinnä kuljetuskustannukset ja porttimaksullisten syöteraaka-aineiden puute suhteessa investointeihin rapauttivat kannattavuutta. Lisäksi pienten laitosten lämmön hyödyntämisessä oli ongelmia.

Hankkeen johtopäätöksiä voivat vastaavia laitoksia kaavailevat tahot hyödyntää ja voivat jo ennen varsinaista suunnittelua arvioida kannattavuutta omalla kohdallaan.

Aineisto-hankkeessa jatkettiin monitorointityötä

Aineisto-hankkeessa jatkettiin RaHa-hankkeen aloittamaa monitorointityötä ja kerättiin valmiiksi viljelytoimenpidedataa vuoden 2015 alusta aloittaneelle LOHKO-hankkeelle. Tarkoitus on tarkentaa kuormitusmallinnusta todellisten peltolohkojen ominaisuuksien ja niillä tehtävien toimenpiteiden sekä vaikutuksia todentavien vedenlaatutietojen avulla. Näin saatiin lisädataa ilman mittaustaukoja projektien kohdealueilta myöhempää käyttöä varten. Lisäksi Aineisto-hankkeessa pilotoitiin salaojavesien vedenlaadun mittausta, mitä ei juuri ole aiemmin tehty ja minkä puute on haitannut peltotoimenpiteiden vaikutusten lohkokohtaista arviointia. Yksityiskohdat selviävät oheisesta loppuraportista.

BioRavinnePörssi -hankkeessa luotiin pohjaa valtakunnalliselle ravinnepörssille

BioRavinnePörssi -hankkeen keskeinen tavoite oli kehittää Suomeen valtakunnallinen kierrätysravinteiden jalostus- ja toimitusketju. Hankkeen myötä pyrittiin yhdistämään biojätteitä ja puhdistamolietteitä käsittelevät biokaasulaitokset, lannoite- ja multatuotteita valmistavat toimijat sekä viljelijät ja kierrätysravinteiden loppukäyttäjät tehokkaaksi bioravinteiden tuotanto- ja hyödyntämisketjuksi. Käytännön tasolla hankkeessa pyrittiin luomaan ja testaamaan toimintamallia sellaisilla uusilla laitospaikkakunnilla, minne biotehdasverkosto Suomessa rakentuu.

Hankkeen tuloksena kehitettiin biokaasulaitoksen kuivatusta lannoitejakeesta tuote mullantuotannon ravinnelähteeksi. Typpinesteelle laadittiin lannoitevalmisteen tyyppinimihakemus tuotteen viljelykäytön edistämiseksi. Hankkeessa tehtiin myös mittava kartoitus- ja aktivointityö orgaanisten lannoitteiden laajan käyttöönoton edistämiseksi eri puolilla Suomea. Lisää tietoa hankkeen lopputuloksista voi lukea oheisesta loppuraportista.

Taustaselvitys ”Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet”

Ympäristöministeriön tilaamassa taustaselvityksessä kartoitetaan seikkaperäisesti lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ravinteiden käyttöä ja kierrätystä. Lisäksi raportissa analysoidaan jo saatuja kokemuksia, toimijakenttää, päällekkäisyyksiä, epäjohdonmukaisuuksia, synergiamahdollisuuksia sekä tuodaan esille tehokkaamman toiminnan esteitä ja pullonkauloja.

Yleissuunnitelman laatiminen Saaristomeren valuma-alueelle

Ravinteiden käytön yleissuunnitelmassa selvitetään lannan ja muiden orgaanisten biomassojen sekä jätevesilietteiden määrää, laatua sekä ravinteiden yli- ja alijäämäalueiden sijaintia Saaristomeren valuma-alueella. Lisäksi raportissa tarkastellaan toteuttamisvaihtoehtoja ravinteiden kierrätykseen lähinnä biokaasulaitoskäsittelyssä ja ehdotetaan toimenpidevaihtoehtoja. Selvityksestä tehty julkaisu ilmestyi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen raportteja sarjassa 39/2014.

 

 

 

Julkaistu 18.3.2015 klo 14.41, päivitetty 27.7.2018 klo 15.31