Hakemus ja kriteerit kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi

Kaupunki voi hakea kansallisen kaupunkipuiston perustamista ympäristöministeriöltä. Hakemus valmistellaan yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden, kaupunkilaisten sekä puiston alueella maata tai rakennuksia omistavien tahojen kanssa. Kaupunkipuistoon voi kuulua kunnan, valtion, muiden julkisyhteisöjen sekä yksityisten maa- tai rakennuskiinteistöjä.

Kansallinen kaupunkipuiston luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen perustuu kaavoihin tai erilaisiin suojelupäätöksiin. Kaupungin on hakemuksessaan selostettava, miten kaupunkipuistoksi rajatun alueen luonnon- ja kulttuuriperinnön elementtien säilyminen on näillä keinoin turvattu.

Kukka, Merivirmajuuri
Jouko Lehmuskallio, YHA Kuvapankki


Kansallista kaupunkipuistoa hoidetaan ja kehitetään sen luonnon- ja kulttuuriperinnöllisiä arvoja vaalien ja vahvistaen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kaupunki laatii alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka hyväksyy ympäristöministeriö. Kaupunkilaisille ja kansallisen kaupungin omistajatahoille tulee varata mahdollisuus osallistua suunnitelman tekoon. On suositeltavaa, että luonnos hoito- käyttösuunnitelmaksi liitetään kaupungin hakemukseen.

Yhtenäiset kriteerit arviointia varten

Kansallisten kaupunkipuistojen tunnistamisessa ja arvioinnissa käytetään yhtenäisiä kriteereitä, jotka takaavat kaupungeille tasapuolisen kohtelun ja kaupunkipuistojen valtakunnallisen tason säilymisen.

Sisältö

Kansallisen kaupunkipuiston täytyy sisältää

  • kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita
  • kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen
  • puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita.

Kaupunkikeskeisyys

Kansallisen kaupunkipuiston täytyy olla osa kaupunkirakennetta eli alkaa ydinkeskustasta tai heti sen läheisyydestä.

Laajuus ja eheys

Kansallisen kaupunkipuiston täytyy olla

  • puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja häiriötön
  • viher- ja sinirakenteeltaan niin yhtenäinen, että kaupunkipuistoa pitkin on mahdollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen.

Ekologisuus ja jatkuvuus

Ekologiselta kannalta on tärkeää, että

  • alueelle muodostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä
  • alue on jatkuva eli liittyy välittömästi ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun.

Lisätietoja

Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander, p. 02952 50064, etunimi.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 5.3.2013 klo 8.51, päivitetty 19.5.2016 klo 9.24