Luonnonsuojeluohjelmat turvaavat valtakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja

Valtio turvaa suojeluohjelmilla merkittäviä luontoarvoja. Suojeluohjelmien määrittämistä alueista muodostetaan pääsääntöisesti lailla tai asetuksella luonnonsuojelualueita. Valtaosa suojelualueista sijaitsee valtion mailla, ja niitä hoitaa Metsähallitus. Myös yksityismaille on perustettu runsaasti luonnonsuojelualueita.

Luonnonsuojeluohjelmat laatii ympäristöministeriö. Ympäristöministeriö tiedottaa niiden valmistelusta ja kuulee niitä, joita asia koskee. Valtioneuvosto on päättänyt ohjelmista periaatepäätöksellään.

Maakotka
Markku Aikioniemi, YHA Kuvapankki

Luonnonsuojeluohjelmat ja toimintaohjelmat

Suomessa on kuusi valtakunnallista luonnonsuojeluohjelmaa:

  • soiden
  • lintuvesien
  • harjujen
  • lehtojen
  • rantojen ja
  • vanhojen metsien suojeluohjelmat.

Laajojen luonnonsuojelulakiin perustuvien luonnonsuojeluohjelmien lisäksi valtioneuvosto ja ympäristöhallinto ovat käynnistäneet erilaisia toimintaohjelmia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Soidensuojeluohjelma

Soiden tila on heikko erityisesti eteläisessä Suomessa. Soidensuojelun täydennysohjelman tavoitteena on parantaa soiden ja soidensuojelun tilaa. Ohjelma täydentää soidensuojelun perusohjelmaa, joka on vuosilta 1979 ja 1981.

Lintuvesien suojeluohjelma

Lintujen luontaiset elinympäristöt vähenevät ja muuttuvat jatkuvasti muun muassa rakentamisen ja tehostuneen maa- ja metsätalouden seurauksena.  Lintuvesien suojeluohjelman tavoitteena on säilyttää 287 lintuvesikohdetta mahdollisimman luonnontilaisina. Ohjelman kattamien kohteiden pinta-ala on noin 74 750 hehtaaria.

Suomi on allekirjoittanut maailmanlaajuisen kosteikkoja suojelevan Ramsar-sopimuksen. Sopimus velvoittaa Suomea edistämään kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen ja vesilintujen suojelua sekä perustamaan luonnonsuojelualueita vesiperäisille maille.

Lisätietoja

Ympäristöneuvos Kristiina Niikkonen, p. 02952 50198, etunimi.sukunimi@ym.fi

Harjujensuojeluohjelma

Soran ja hiekan ottaminen sekä yhdyskuntarakentaminen ovat tuhonneet Suomen luonnontilaista harjuluontoa, vahingoittaneet maisemaa ja vaarantaneet pohjavesiä. Harjuluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi on laadittu valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma. Ohjelmassa on 159 harjualuetta, joiden maapinta-ala on noin 97 000 hehtaaria.

Suojeltavien harjujen luonnontilaa ja maisemakuvaa ei saa heikentää esimerkiksi maa-ainesten ottamisella. Harjujen suojelu perustuu pääasiassa maa-aineslakiin ja -asetukseen.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson, p. 0295 250 338, etunimi.sukunimi@ym.fi

 

Pienvesien lähimetsä
Seppo Tuominen, YHA Kuvapankki

Lehtojensuojeluohjelma

Lehtojensuojeluohjelmalla suojellaan eri lehtokasvillisuusvyöhykkeiden lehtoja ja turvataan niiden eläin- ja kasvilajisto. Ohjelmaan kuuluu 436 aluetta, joiden pinta-ala on noin 5300 hehtaaria.

Lehtoja suojellaan myös METSO-ohjelman kautta.

Rehevät lehtolaikut kuuluvat metsälain turvaamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Jalopuumetsät ja pähkinäpensaslehdot määritellään puolestaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltaviksi luontotyypeiksi.

Lisätietoja

Ympäristöneuvos Aulikki Alanen, p. 02952 50333, etunimi.sukunimi@ym.fi

Rantojensuojeluohjelma

Rantojensuojeluohjelmalla pyritään säilyttämään arvokasta meri- ja järviluontoa eri puolilla Suomea. Ohjelman tavoitteena on suojella rakentamattomia rantoja. Suojelu perustuu pääosin maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Ohjelmaan kuuluu 127 kohdetta, joista 29 edustaa meriluontoa ja 98 järviluontoa. Niiden pinta-ala on noin 134 000 hehtaaria. Rantaviivaa kohteissa on kaikkiaan yli 8000 kilometriä. Merten rantaviivasta on suojeltu rantojensuojeluohjelmalla noin neljä prosenttia ja järvien rantaviivasta noin viisi prosenttia.

Vanhojen metsien suojelu

Tehokkaan metsätalouden seurauksena vanhat metsät ovat harvinaisia. Ne ovat kuitenkin merkittäviä luonnon monimuotoisuudelle. Vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluu kaikkiaan noin 320 000 hehtaaria.

Valtioneuvosto on tehnyt kolme periaatepäätöstä vanhojen metsien suojelusta.

  • Etelä-Suomen eli Oulu-Kuusamo-Kajaani -linjan eteläpuolisten valtion maiden vanhojen metsien suojelu
  • Pohjois-Suomen valtion maiden (293 600 hehtaaria) ja yksityismaiden (8 500 hehtaaria) suojelu
  • Kuusamon yhteismetsän alueen vanhojen metsien suojelu (14 000 hehtaaria)
Natura 2000 -verkostossa on lisäksi noin 30 000 hehtaaria sellaisia Etelä-Suomen metsiä, jotka eivät kuulu mihinkään suojeluohjelmaan, mutta joista osa on luokiteltu vanhoiksi metsiksi. Myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOn avulla voidaan suojella vanhoja metsiä.

Lisäksi ennallistamalla pyritään nopeuttamaan metsien palautumista luonnontilaan erityisesti luonnonsuojelualueilla.

Julkaistu 13.5.2013 klo 11.26, päivitetty 19.5.2016 klo 9.14