Luonnontilaiset pienvedet uhanalaisia, uusi strategia tähtää suojeluun ja kunnostukseen

Uutinen 3.2.2016 klo 14.21
Laskupuro
Hallalähde laskupuro © Kuva: Markus Sirkka, YHA-kuvapankki

Suomen pienvesistä on luonnontilassa enää muutamia prosentteja. Etelä-Suomen kaikki puro- ja lähteikkötyypit on arvioitu uhanalaisiksi. Myös kaikki Etelä-Suomen lammet kalliolampia lukuun ottamatta on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Fladat ja murtovesivaikutteiset lammet ovat puolestaan vaarantuneita ja kluuvit erittäin uhanalaisia.  Pienvesien tilaa ovat heikentäneet monet ihmistoiminnot, kuten maankuivatus, rakentaminen ja muu maankäyttö.

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa  pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategiassa esitetään toimenpiteitä jäljellä olevien luonnontilaisten pienvesien säilyttämiseksi ja heikentyneiden pienvesien kunnostamiseksi. Strategiassa käsiteltäviä pienvesiä ovat purot ja norot, lammet, lähteiköt sekä fladat ja kluuvit.

Tavoitteena turvata jäljellä olevat luonnontilaiset pienvedet

Pienvesistrategian lähtökohtana on, että jäljellä olevat luonnontilaiset pienvedet säilytetään. Paikkatietopohjaisia menetelmiä kehittämällä, kansalaishavainnointia hyödyntämällä ja eri tietojärjestelmien yhteiskäyttöä kehittämällä voidaan saada tietoa arvokkaiden pienvesien sijainnista maastossa tehtävän inventointityön tueksi.

Pienvesien nykyistä laajempi suojelu edellyttää osin lainsäädännön kehittämistä ja eri tahojen yhteistyön tiivistämistä. Strategiassa linjataan, että pienvesiä lähimetsineen tulisi saada aiempaa enemmän mm. METSO-ohjelman piiriin ja vaelluskalojen nousumahdollisuuksia pieniin latvavesiin tulisi parantaa nousuesteitä poistamalla. Metsätaloudessa kehitettyä valuma-aluelähtöistä suunnittelua tulisi laajentaa kattamaan myös muut maankäyttömuodot, jolloin arvokkaat pienvedet voitaisiin tunnistaa ja ottaa huomioon nykyistä paremmin. Strategia palvelee myös vesienhoitosuunnitelmien toteutusta ja uusien suunnitelmien laatimista.

Kunnostamisella monia hyötyjä

Luonnontilaisten pienvesien lisäksi myös ihmistoiminnan seurauksena muuttuneilla pienvesillä on merkittäviä arvoja.  ”Esimerkiksi taajamien pienvedet koetaan asukkaiden keskuudessa  erittäin tärkeiksi. Muutettujen pienvesien tilan parantaminen kunnostamalla on siksi nostettu strategiassa tärkeälle sijalle”, kertoo ympäristöneuvos Hannele Nyroos.

Kunnostuksia tulee toteuttaa aiempaa enemmän osana muita pienvesiä koskevia toimintoja, kuten peruskuivatusta, vesiensuojelua, kala- ja rapukantojen hoitoa ja tulva- ja hulevesien hallintaa. Vapaaehtoisten vesienhoidon organisaatioiden, kansalaisjärjestöjen, suojeluyhdistysten, osakaskuntien ja maanomistajien merkitys pienvesien kunnostusten toteuttamisessa on kasvanut. Kansalaistoiminta tarvitsee tuekseen ohjeita, rahoitusta, asiantuntija-apua ja toimivan yhteistyöverkoston.  

Strategian valmistelusta vastasi ympäristöministeriön asettama työryhmä, joka teki tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Strategia on jaettu kuuteen päämäärään.  Tavoitteiden saavuttamiseksi on listattu toimenpiteitä, joille on nimetty toteuttajat, aikataulu sekä rahoittava taho. Työryhmä laati lisäksi pienvesien suojelun priorisoinnin kriteerit, jotka on julkaistu strategian liitteenä. Strategiaa toteutetaan monilla eri keinoilla käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Strategian toteutuksessa hyödynnetään mm. EU:n kautta tulevia rahoituslähteitä ja sen totutukseen osallistuu monia eri tahoja.  Myös vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys pienvesien kunnostamisessa.

 

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Hannele Nyroos, ympäristöministeriö, p. +358 295 250 211, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Suunnittelija Liisa Hämäläinen, Suomen ympäristökeskus, p. +358 295 251 202, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi