Pyöriäisistä kerätään taas havaintoja – Kansalaisten tekemät havainnot ovat tärkeitä

Tiedote 21.6.2018 klo 11.37
Pyöriäinen_KaiMattsson
© Kai Mattson, ympäristöhallinnon kuvapankki

Ympäristöministeriö ja Ahvenanmaan maakuntahallitus keräävät havaintotietoja Itämerellä äärimmäisen uhanalaisesta pyöriäisestä. Pyöriäinen on ainoa Itämerellä säännöllisesti esiintyvä valaslaji. Sen Itämeren pääaltaan kannan kooksi arvioidaan vain noin 500 yksilöä. Havaintoja kerätään yleisöhavaintokampanjan ja akustisen seurannan avulla.

Kansalaisten tekemät näköhavainnot pyöriäisistä ovat tärkeitä lisätiedon lähteitä pyöriäisen esiintymisen arvioinnissa. Näköhavaintoja pyöriäisistä on kerätty vuodesta 2001 lähtien. Havaintokampanjan järjestää ympäristöministeriö, yhteistyössä Ahvenanmaan maakuntahallituksen ja useiden muiden yhteistyötahojen kanssa. Kampanjan avulla halutaan saada lisää arvokasta tietoa tästä harvinaisesta valaslajista ja samalla lisätä kansalaisten tietoutta aiheesta. Kampanjan aikana on saatu yhteensä noin 70 varmistettua pyöriäishavaintoa noin 120 yksilöstä.

Pyöriäisiä esiintyi vielä 1900-luvun alussa koko Itämeren alueella nykyistä runsaammin. Tuolloin havaintoja tehtiin Suomessa koko merialueella Kemiä ja Suomenlahden itäosia myöten. Useat tekijät, kuten ympäristömyrkyt, kalastuksen sivusaaliiksi jääminen ja 1940-luvun kovat jäätalvet, vaikuttivat radikaalisti pyöriäiskannan suuruuteen, eikä kanta ole elpynyt tämän jälkeen. Nykyisiä uhkia pyöriäiselle ovat edellä mainittujen lisäksi muun muassa lisääntyvä ihmisperäinen häiriö, kuten vedenalainen melu ja meriliikenteen kasvu.

Vuodesta 2011 lähtien tehdyn akustisen seurannan perusteella pyöriäinen esiintyy säännöllisesti Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolisella avomerialueella. Havaintoja on kertynyt yli kolmekymmentä, pääosin talvikaudelta joulu—huhtikuun aikana. Lähempänä rannikkoa pyöriäisiä esiintyy satunnaisesti. Akustisen seurannan toteuttaa Turun ammattikorkeakoulu.

Näin tunnistat pyöriäisen

Pyöriäisen tunnistaa helpoimmin selän keskellä olevasta, matalasta, kolmiomaisesta evästä. Muodoltaan pyöriäinen on lyhyt ja pyöreähkö, sen pää on pieni ja siltä puuttuu monille delfiinilajeille ominainen kuono. Kooltaan se on pieni, noin 145–160 senttimetriä pitkä ja 50–60 kilon painoinen. Lajin harvinaisuuden vuoksi se sekoitetaan usein rannikkoalueillamme huomattavasti yleisempiin hylkeisiin (harmaahylje eli halli ja itämerennorppa).

Pyöriäishavainnoista raportointi onnistuu helpoimmin ympäristöministeriön sivuilta löytyvän havainnointilomakkeen kautta. Sivuilta löytyy myös tunnistusohjeet. Eläimestä kannattaa ottaa kuvia ja videoita, joiden avulla asiantuntijat voivat helpommin arvioida myös epävarmoja havaintoja.

Toukokuussa Pohjanlahdella ja Suomenlahdella havaittiin ryhävalas

Pohjoisella Itämerellä liikkui toukokuussa nuori, noin kahdeksan metrin pituinen ryhävalas. Ensimmäinen havainto tehtiin 11.5. Ruotsin rannikolla Uumajan eteläpuolella. Tämän jälkeen valas irrotettiin Länsi-Suomen merivartioston toimesta kaksi kertaa rysistä Bergössä 12.5. ja Rauman edustalla 15.5. Viimeksi eläin havaittiin Pyhtäällä 17.5. ja Venäjän Viipurinlahdella 19.–20.5.

Saksan Graal-Müritzissa rantautui 9.6. kuollut ryhävalas, joka voi olla sama yksilö kuin aiemmin Suomessa havaittu. Havainto lajista oli Suomen vesiltä kautta aikojen kolmas, edelliset varmistetut havainnot on tehty vuosina 1978 ja 2006.

Lisätietoja:

Akustinen seuranta ja havainnot, Turun ammattikorkeakoulu: Projektipäällikkö Olli Loisa, etunimi.sukunimi@turkuamk.fi, p. 050 598 5743

Ympäristöministeriö: Neuvotteleva virkamies Penina Blankett, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 0295 250 058

Ahvenanmaan maakuntahallitus: Naturvårdsintendent Hanna Kondelin, hanna.kondelin@regeringen.ax, p. +358 18 25453

Ilmoita kuolleina löydetyistä pyöriäisistä Luonnonvarakeskukselle: