Ekosuunnitteludirektiivi (2009/125/EU) ja energiamerkintädirektiivi (2010/30/EU)

Taustaa

Tuotteiden energiatehokkuutta koskevan sääntelyn määrä ja merkitys kasvavat jatkuvasti. EU:n ecodesign- eli ekosuunnitteludirektiivin ja energiamerkintädirektiivin nojalla asetetaan tuotteiden valmistusta koskevia vaatimuksia ja ohjataan kuluttajia valitsemaan parempia tuotteita. Tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksilla on Suomessa laskettu saatavaksi sähkönsäästöä vuonna 2020 runsaat 3 TWh. Rahallisesti se merkitsee noin 300 miljoonan euron säästöä suomalaisille. Tuotteiden energiatehokkuusvaatimukset on suurin sähkönsäästökokonaisuus Suomessa.

Ecodesign eli ekosuunnittelu

Tuotteiden ekosuunnittelusta säädetään EU:n tasolla ecodesign-direktiivissä (2009/125/EY) ja kansallisesti ekosuunnittelulaissa (1005/2008 muutt. 1009/2010, Finlex). Ekosuunnittelun vaatimuksilla pyritään parantamaan energiatehokkuutta integroimalla ympäristönäkökohdat ja elinkaariajattelu tuotteiden tuotesuunnitteluvaiheeseen. Käytännössä ekologisen suunnittelun vaatimukset ovat yleensä koskeneet tuotteen käytön aikaista energiankulutusta. Jos tuote ei täytä sille asetettuja ekologisen suunnittelun vaatimuksia, sitä ei saa tuoda EU:n markkinoille.

Ecodesign-direktiivi on puitedirektiivi. Se velvoittaa tuotteiden valmistajia ja maahantuojia vasta, kun kyseiselle tuotteelle on Euroopan komission johdolla laadittu tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset. Direktiivissä on määritelty perusteet tuoteryhmien valitsemiseksi . Edellytyksenä on, että tuotetta myydään vähintään 200 000 kappaletta vuodessa EU:n alueella. Tuotteella on myös oltava huomattavat ympäristövaikutukset. Lisäksi tuotteeseen on liityttävä merkittäviä mahdollisuuksia ympäristövaikutusten parantamiseen ilman kohtuuttomia kustannuksia.

Tuoteryhmäkohtaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä valmistellaan komission johdolla komitologiamenettelyssä eli valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen jäsenvaltioiden edustajista koostuvassa komiteassa. Ecodesign-direktiivin nojalla annettavat täytäntöönpanosäädökset ovat komission asetuksia, jotka ovat sellaisinaan voimassa jäsenvaltioissa.

Energiamerkintä

Energiamerkintädirektiivi (2010/30/EU) on ecodesign-direktiivin ohella toinen puitedirektiiveistä, joka koskee tuotteiden energiatehokkuutta. Energiamerkintädirektiivissä säädetään tuotteeseen kiinnitettävästä energiamerkinnästä, joka auttaa loppukäyttäjää valitsemaan energiatehokkaan tuotteen. Kansallisesti energiamerkintädirektiivi on ecodesign-direktiivin tapaan pantu täytäntöön ekosuunnittelulailla.

Niihin tuotteisiin, joista on annettu tuoteryhmäkohtainen energiamerkintäsäädös, on kiinnitettävä energiamerkki. Merkki osoittaa tuotteen käytön aikaista energiankulutusta asteikolla A–G. Joissain tapauksissa käytössä ovat myös A-luokkaa paremmat luokat A+, A++ ja A+++.

Tuoteryhmäkohtaisia energiamerkintäsäädöksiä valmistellaan komission johdolla. Ne annetaan komission delegoituina asetuksina, jotka ovat sellaisinaan voimassa jäsenvaltioissa. Ennen kesällä 2010 tehtyä energiamerkintädirektiivin uudistusta tuoteryhmäkohtaiset säädökset annettiin direktiiveinä. Tuoteryhmäkohtaiset direktiivit on saatettu kansallisesti voimaan kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyisin työ- ja elinkeinoministeriö, TEM) tai ympäristöministeriön (YM) asetuksilla tai päätöksillä.

Energiamerkinnän piiriin kuuluvien tuotteiden mainonnassa pitää hinta- ja energiatietojen yhteydessä ilmoittaa tuotteen energiatehokkuusluokka.

Toimeenpanosäädösten valmistelusta

Suomessa tuotteiden energiatehokkuus kuuluu sekä työ- ja elinkeinoministeriön että ympäristöministeriön toimialaan. Työ- ja elinkeinoministeriölle vastuulle kuuluu puitelainsäädäntö. Tuoteryhmäkohtaisista säännöksistä ympäristöministeriölle kuuluvat rakennustuotteita ja työ- ja elinkeinoministeriölle muita tuotteita koskevat säännökset. TEM ja YM koordinoivat tuoteryhmäkohtaisten säädösten kansallista valmistelua ja kuulevat sidosryhmiä. Säädösten sisältöön vaikuttamisessa on tärkeää toimia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Valvonta

Ekologista suunnittelua ja energiamerkintää koskevien säädösten noudattamista valvoo Suomessa Turvatekniikan keskus eli Tukes.

Tukesin ylläpitämillä ekosuunnitelu.info-verkkosivuilla on tietoa ecodesign- ja energiamerkintädirektiivin nojalla annetuista tuoteryhmäkohtaisista säädöksistä.

Julkaistu 17.9.2013 klo 14.59, päivitetty 14.6.2016 klo 9.55