Eduskunnan tarkastusvaliokunnan peräämä pitkäjänteinen asuntopolitiikka tarpeen

RSS
17.10.2018 Hannele Pokka

Eduskunnan tarkastusvaliokunnalta on lupa odottaa perusteltuja mietintöjä kiperiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Muutama vuosi sitten valiokunta räväytti pöytään toistakymmentä kohtaa sisältävän listan, miten rakennusten ja rakentamisen kosteus- ja homeongelmat poistetaan. Ongelmat eivät ole vielä poistuneet, mutta asiaan on puututtu ja toimiin ryhdytty eduskunnan toivomalla tavalla. Parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista valmisteleva ryhmä miettii, pitääkö sääntelyä lisätä, että rakentamisen laatu paranee.

Viime viikolla tarkastusvaliokunta julkaisi mietintönsä asuntopolitiikan kehittämisestä. Tälläkään kertaa valiokunta ei pettänyt ennakko-odotuksia. Kymmenkohtainen toimenpidelista sisältää meille ympäristöhallinnossa kovasti tuttuja asioita. Osa valiokunnan toiveista on jo toteutumassa tällä vaalikaudella, osa jää odottamaan vaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen linjauksia. Oman sanansa asuntopolitiikasta sanoo vielä eduskunnan täysistunto, jonne mietintö menee keskusteltavaksi ja päätettäväksi. Tämän jälkeen eduskunnan ponnet tulevat tänne ministeriöön toimia varten.

Painopisteenä valtiokunnan mietinnössä on kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen pääkaupunkiseudulle, maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL)-sopimusten uudistaminen ja uudet keinot kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen. Myös MAL-sopimusten kestoa halutaan pidentää.

Valiokunta haluaa asuntopolitiikalle kahdeksan vuoden eli kahden vaalikauden mittaisen ohjelman, joka sisältäisi pääkohdat siitä, mitä valtiovalta asuntopolitiikan osalta aikoo tehdä. Ohjelma tulisi antaa selontekona eduskunnan käsiteltäväksi.

Pitkäjänteinen, yli vaalikausien ulottuva asuntopolitiikan kehittämissuunnitelma on tarpeen. Onhan asuntorakentaminen ja rakentaminen yleensäkin suhdanneherkkää: korkeasuhdanteessa rakennetaan kiivaasti ja matalasuhdanteessa vähän. Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan joka tapauksessa lisää suhdanteista riippumatta kasvavilla kaupunkiseuduilla.

ARA-tuotannon tason säilyttämistä myös matalasuhdanteessa on auttanut se, että valtiolla on budjetista ja vuotuisesta kehysajattelusta riippumaton Valtion asuntorahasto. Oli mukava lukea tarkastusvaliokunnan mietinnöstä, että valiokunnan mielestä asuntorahasto on säilytettävä jatkossakin itsenäisenä rahastona. Tämä ei varmasti ole valtiovarainministeriön mieleen. Naapuriministeriö on pitkään vaatinut rahaston lopettamista, jotta se voi käyttää rahaston rahat, jotka ovat kertyneet valtion asuntovelallisten maksamista koroista ja lyhennyksistä, muihin tarkoituksiin.

Kuluva vuosi samoin kuin kaksi edellistä ovat olleet rakentamisen huippuvuosia. Esimerkiksi Helsingin seudun MAL-sopimusten väliseurannan tietojen mukaan sopimusten tavoitteet ovat toteutuneet erittäin hyvin. Helsingin seudulla kahden ensimmäisen MAL-sopimusvuoden aikana valmistui noin 27 700 uutta asuntoa, mikä vastaa 99 prosenttia seudun kahden vuoden tavoitteesta. Pitkillä 40 vuoden korkotukilainoilla rakennettujen vuokra-asuntojen toteutuma oli vajaat 4 500 asuntoa eli 90 prosenttia tavoitteesta ja koko valtion tukeman tuotannon toteutuma oli 6 400 asuntoa eli 83 prosenttia tavoitteesta. Asuntotuotannon kaavoitustilanne on hyvä, ollaan edellä kaavoitustavoitteessa.

Helsingin seudun MAL-sopimuksen tavoitteet ovat tällä kaudella täysin saavutettavissa. Myös muilla MAL-seuduilla asuntotuotannon toteutus on hyvällä tahdissa.

Uusien MAL-sopimusten valmistelu on aloitettu. Tavoitteena ovat uudet sopimukset vuoden 2020 alusta.

Asuntorakentamisen vauhdittamiseksi tällä vaalikaudella on otettu käyttöön valiokunnan toivomia uusia keinoja. Epäilemättä niitä tarvitaan lisää. Pari vuotta sitten tuli voimaan ns. lyhyt korkotukimalli, jossa valtion tuki ja käytölle asetetut rajoitukset kestävät 10–30 vuotta. Perinteistä 40-vuoden korkotukilainsäädäntöä on uudistettu ja korkotukilainan saajan koron omavastuuosuutta alennettu. Eduskunta saa vielä syksyllä käsiteltäväkseen lakiesityksen, jolla kasvukeskusten ulkopuolella olevien ARA-asuntoja omistavien, taloudellisissa vaikeuksissa olevien vuokrataloyhteisöjen asemaa helpotetaan.

Valiokunta kannustaa myös osuuskuntamallin käyttöönottamiseen kohtuuhintaisia asuntoja rakennettaessa. Pohjaesityksen asunto-osuuskuntamallista teki ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti viime keväänä. Ympäristöministeriön mielestä asunto-osuuskuntamuotoisesta asumisesta voitaisiin aloittaa pikimmiten kokeilu.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.