Juhlimme luonnon päivää 26.8.

RSS
25.8.2017 Hannele Pokka

Lapsuuteni maisema oli pato. Se oli korkea, sorasta ja kivistä koottu penger, jonka päällä kulki tie. Pato reunusti koko kotikylän. Ilman sitä, niin aikuiset sanoivat, kylä olisi jäänyt veden alle, kun voimalaitos joen alajuoksulla valmistui ja kylämme kohdalle joki levittäytyi laajaksi uudeksi järveksi, voimalaitosaltaaksi.

Isomummo pukeutui sunnuntaisin mustaan pyhäleninkiin ja vei minut, pikkutytön, padolle kävelemään. Taivaltaessamme isomummo, lähes yhdeksänkymmentävuotias, jonka muistissa ei ollut mitään vikaa, kertoi tarkkaan, millainen kotiranta oli ollut ennen, osoitteli paikkoja; tuolla oli rantasauna, tuolla niittyjä, tuolla hevoshaka, tuolla kallioinen saari, jonka kivissä oli muinaisten ihmisten piirtämiä merkkejä.

Sanotaan, että kannamme koko elämämme lapsuudessa omaksumiamme arvoja ja asenteita. Uskon tähän, sillä yhä ajattelen, että luonnolla itsessään on arvonsa. Suomalaisessa luonnossa – niin kuin lapsuuteni Kemijokivarren kulttuurimaisemassa – näkyy usein myös ihmisen käden jälki. Kulttuurin ja lajien suojelu kuuluvat saumattomasti yhteen.

Huomenna kohotamme lipun salkoon ja juhlimme luonnon päivää. Päivä on täynnä erilaisia tapahtumia kansallispuistoissa ja muissa luontokohteissa. Oma juhlapaikkani on huomenillalla Raaseporin linna, joka siirtyi Metsähallituksen luontopalveluiden omistukseen pari vuotta sitten.

Meillä on hieno ja monipuolinen suojelualueverkosto, joka tuottaa paitsi terveyttä ja hyvää oloa siellä käyville, myös rahaa aluetalouteen.

Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle yli 10 euroa jokaista puistoon sijoitettua euroa kohti. Vuonna 2016 kansallispuistokävijöiden kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 178,9 miljoonaa euroa ja 1774 henkilötyövuotta.

Rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin, retkeilyalueisiin ja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, palautuu yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Valtio rahoittaa budjettivaroin näiden kohteiden retkeilypalvelut. Yrittäjät puolestaan luovat lähialueille maksullisia matkailupalveluita.

Kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden kävijämäärät ovat nousseet vuosi vuodelta. Tänä vuonna saavutetaan varmasti taas uusi ennätys.

Huomenna on hienoa juhlia satavuotiasta Suomea luonnon keskellä!

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.