Kaivosten ympäristö- ja aluetalousvaikutuksista ei tehdä kokonaisarvioita

RSS
25.9.2017 Hannele Pokka

Vuoden 2012 Talvivaaran kaivoksen kipsisakkavuodon jälkimainingeissa Suomeen perustettiin Kestävän kaivosteollisuuden verkosto. Siinä ovat mukana kansalaisjärjestöt, kuntien ja maakuntien edustajat, maanomistajat ja kaivosala. Verkosto on laatinut kestävän kaivostoiminnan kriteerit ja niille seurantamittarit.

Raportointi tuottaa tietoa siitä, miten kaivos asioitaan hoitaa. Aikaansaannosten perusteella se saa arvion luottoluokituksesta tutuilla kirjaimilla. Kaivosten kestävyystarkastelussa A-luokkia saa, kun toimii paremmin kuin laki vaatii. Lähes kaikki Suomessa toimivat suuret kaivosyhtiöt ovat ilmoittaneet ottavansa kestävyyskriteerit käyttöön.

Kestävän kaivostoiminnan verkosto ei ole yksittäiseen kaivokseen liittyvien ristiriitojen tai konfliktien ratkaisija. Kriteerit antavat toki hyviä eväitä yritykselle siihen, miten sen tulisi hoitaa yhteistyötään paikallisen väestön ja muiden toimijoiden kanssa niin, että se voisi saada toiminnalleen sosiaalisen toimiluvan.

Viime kädessä ratkaisun tekee lupaviranomainen, myönnetäänkö toimintaan lupa vai ei, sekä kunta, joka päättää, tehdäänkö kaivosta varten kaava vai säilytetäänkö alue sen nykyisille toiminnoille. Lupaviranomaisia kaivosasioissa on tällä hetkellä pääasiassa kaksi; kaivosluvat myönnetään työvoima- ja elinkeinoministeriön alaisesta Tukesista, ympäristö- ja vesitalousluvat käsitellään aluehallintovirastossa. Tämän lisäksi hankkeen laadusta ja laajuudesta riippuen voi olla muita viranomaisten lupia ja hyväksyntöjä.

Sekä hakijalle että eri edunmenettäjille kaivoshankkeen monitahoinen lupamenettely on haastava. Jokaisella luvalla on omat menettelynsä ja luvan myöntämisedellytykset. Myös valitukset kulkevat omaa rataansa ja omalla aikataululla.

Käytännössä kaivoshankkeen käsittelyn sirpaloituessa usealle viranomaisille jokainen päätöstään tehdessään katsoo vain oman alan lainsäädännön määräyksiä. Kokonaisarviota siitä, mitä kaivoksen perustamisesta seuraa paikkakunnan tai seudun luonnolle, muille elinkeinoille ja asukkaille, ei tee mikään taho. Kuitenkin eri luvat ja hyväksynnät yhdessä muodostavat ne yhteiskunnan asettamat reunaehdot, jotka mahdollistavat toiminnan aloittamisen.

Ympäristöministeriön valmistelussa oleva yhden luukun malli tulee velvoittamaan viranomaiset käsittelemään lupia yhdessä, mikäli hakija niin haluaa. Tässä mallissa eri viranomaiset ainakin joutuisivat keskustelemaan samaan hanketta käsitellessään. Tukes on tosin ilmoittanut haluavansa pysyä yhden luukun mallista erillään.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.