Kalatiet ja vesivoima

RSS
23.3.2018 Hannele Pokka

Ruotsin hallitus ilmoitti äskettäin tuovansa valtiopäivien käsittelyyn lakiesityksen, jolla vanhat vesitalousluvat saatetaan vastaamaan nykyaikaisia ympäristötavoitteita. Mikäli valtiopäivät hyväksyy lain, pysyviä vesilupia, jotka tähän saakka ovat olleet koskemattomia, voidaan muuttaa, ja niihin voidaan lisätä ympäristönsuojelua koskevia velvoitteita.

Syynä lainuudistukseen on Euroopan unionin lainsäädäntö vesienhoidon laatutavoitteista, jotka koskevat kaikkia jäsenmaita. EU:n tuomioistuin on viimeaikaisissa päätöksissään myös katsonut, että vesienhoidon ympäristötavoitteita voidaan määrätä myös jälkikäteen, vaikka jäsenvaltion myöntämä laillinen vesitalouslupa olisi voimassa.

Meillä Suomessa on 221 vesivoimalaitosta. Niistä noin 140 on alle 5 megawatin laitoksia. Rakentamisluvat ovat pääosin vanhoja, osin hyvinkin vanhoja. 1980-luvulla säädetyllä koskiensuojelulailla rauhoitettiin suurin osa jäljellä olevista luonnontilaisista vesistöistä voimatalousrakentamiselta. Koskiensuojelulaki on nyt ollut voimassa yli kolmenkymmenen vuoden ajan, eikä eduskunnassa ole ollut suuria paineita lain avaamiseen joltakin kohden.

Ruotsin tapaan vesivoimalaitosten rakentamislupiin on vanhastaan liittynyt vahva omaisuuden suoja. Ne ovat pysyviä lupia, joiden muuttaminen on tarkkaan säännelty.

Suomen vesivoimalaitosluvat lupaehtoineen kuvastavat aikansa yhteiskunnallisia arvoja ja arvostuksia. Viime sotien jälkeisinä vuosikymmeninä maassamme rakennettiin runsaasti voimalaitoksia poikkeuslainsäädännöllä, jossa pääkysymys oli vesistön saaminen tuottamaan mahdollisimman nopeasti energiaa valtakunnan tarpeisiin. Kalastus ja muu vesistön virkistyskäyttö joutuivat väistymään voimatalouden edun edestä. Kalatiet jätettiin rakentamatta.

Noista ajoista kansalaisten asenteet vesiympäristöä kohtaan ovat muuttuneet. Vesistöt halutaan pitää puhtaina, niiden kalakantoja halutaan kehittää ja kansalaisten kalastusmahdollisuuksia parantaa. Ylipäänsä vesistön virkistyskäytöllä on kasvava merkitys.

Virtavesien nousukaloista lohesta, taimenesta ja siiasta on saatavilla myös paljon tutkittua tietoa. Kun vielä 1980-luvulla ajateltiin, että rakennettujen vesistöjen kalakantoja on tarkoituksenmukaista hoitaa pääasiassa istuttamalla kalanpoikasia, 2000-luvulla herättiin siihen tosiasiaan, että laitoksessa kasvatettu lohenpoikanen selviytyi huonosti Itämeressä. Pääosin istutetut kalanpoikaset kuolivat. Sen sijaan Itämeren luonnonlohikannat, vaikka ne liikakalastuksen vuoksi olivat harventuneet, selvisivät istukkaita paremmin.

Itämeren lohentutkijat ovatkin jo pitkään vaatinet lohelle, taimenelle ja siialle parempia mahdollisuuksia päästä nousemaan kutujokiinsa. Kun merikalastusta on Itämeren valtioiden yhteisillä päätöksillä rajoitettu, nousukalaa on palannut kotijokiinsa. Tutkijoiden mielestä kalateitä tulisi rakentaa padottuihin entisiin lohijokiin, jotta Itämeren villin lohen kannat saataisiin nykyisestä vahvistumaan.

Vesilaki sisältää säännökset vesiluvan tarkistamisesta, kun olosuhteet ovat muuttuneet. Tämä tarkoittaa, että aikansa elänyt kalatalousvelvoite voidaan muuttaa, kunhan muutos kokonaisuutena ei ole luvanhaltijalle kohtuuton. Oikeuskäytännössä on katsottu, että lupaan, joka ei sisällä lainkaan kalatalousvelvoitetta, ei voida sisällyttää kalataloutta koskevia määräyksiä jälkikäteen. Tällaisiakin lupia Suomessa on kymmeniä.

Euroopan unionin vesienhoidolle asettamat ympäristötavoitteet ovat Suomessa olleet voimassa toistakymmentä vuotta. Nämä ympäristötavoitteet otetaan huomioon, kun harkitaan luvan myöntämistä vesistönkäyttöhankkeissa. Meillä tämä tarkoittaa, että vesienhoitosuunnitelmat on otettava huomioon ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisessa lupaharkinnassa.

Suomen hallitus on hyväksynyt kalatiestrategian, jonka tavoitteena on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden vahvistaminen. Hallituksen kärkihankerahoilla on myös rakennettu muutamia uusia kalateitä ja parannettu vanhoja. Hallituksen lähes 8 miljoonan satsauksella virtavesien kala-asioita ei tietenkään saada kuntoon. On epäilty, onko kalateiden rakentaminen veronmaksajien asia. Eikö se pitäisi olla niiden velvollisuus, jotka ovat vahingon aiheuttaneet?

Hallituksen kalatierahat ovat olleet tärkeä päänavaus virtavesien tilan parantamiselle, mutta vielä tärkeämpää olisi saattaa vesilaki vastaamaan nykyaikaisia ympäristönsuojelutavoitteita.

Kommentit (1 kommenttia)
Kinde
24.3.2018
klo 10.07
"... vesivoimalaitosten rakentamislupiin on vanhastaan liittynyt vahva omaisuuden suoja. Ne ovat pysyviä lupia, joiden muuttaminen on tarkkaan säännelty." Aika aikaansa kutakin, sano. Kaatuihan se keisarikin. Eiköhän toivoteta nykyaika tervetulleeksi.