Laatua parannettava koko betonirakentamisen ketjussa

RSS
14.11.2017 Hannele Pokka

Selvitysmies, diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrö jätti tänään raporttinsa betonirakenteiden laatuongelmista.

Betoniongelmat pulpahtivat pinnalle viime vuonna, kun muutamissa merkittävissä betonirakennuskohteissa todettiin vakavia laatuongelmia, Kemijärvellä jouduttiin purkamaan jo valettu ratasilta ja Turun sairaalatyömaalla sairaalan perustuksia. Rakennusteollisuus kutsui Mäkikyrön selvittämään asiaa. Tänään julkistettu raportti on selkeää puhetta siitä, mikä betonirakentamisessa on pielessä.

Mäkikyrö katsoo, että toiminnan laatua on parannettava betonirakentamisen koko ketjussa; niin tilaajan tehtävissä, betonin valmistuksessa kuin työmaan toiminnoissa. Millaisia havaintoja Mäkikyrö betonirakentamisen eri vaiheista teki?

Selvitysmies toteaa, että tilaajat ohjaavat rakennushankkeita liikaa eurot edellä, jolloin lopputuloksen laatuun ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Tämä koskee varsinaisen rakentamisen lisäksi myös hankkeisiin kytkettyä rakennuttamispalvelua, suunnittelua ja sen ohjausta sekä työn ohjausta.

Liika kustannuskireys vaivaa myös betonirakenteiden tuotantoa. Laadun mittaaminen betonitehtaalla on osin jälkijättöistä ja tarkkuudeltaan puutteellista. Työmaiden kanssa on joissakin tapauksissa voitu yhteisestä sopimuksesta tinkiä mittauksista säästö- ja aikataulusyistä vastoin rakennuttajan sopimuksia ja vaatimuksia.

Valmisbetonitoimittajat eivät myöskään ole hallinneet betonin säänkestävyyteen vaikuttavien lisäaineiden toimintaa riittävän hyvin. Betonimassaan liittyvät laatuongelmat näyttävät selvitysmiehenkin havaintojen mukaan keskittyvän lähinnä voimakkaasti notkistettuihin säänkestäviin betoneihin ja erityisesti pakkas- ja suolarasitusta kestäviin niin sanottuihin P-betoneihin.

Selvitysmiehen mukaan betonityöhön suhtaudutaan paikoin työmailla niin, että valamista ja tiivistämistä pidetään työnä, jossa ei tarvita erityistä osaamista. Valutyö saatetaan tehdä tavoitellen lähinnä nopeaa työsuoritusta. Selvitysmiehen johtopäätöksenä on, ettei riitä, että betonin laatua valvotaan betonitehtaalla. Laadunvalvontaa tarvitaan myös kuljetuksen ja valutyön yhteydessä.

Työmaiden kyky tunnistaa kuhunkin käyttökohteeseen parhaiten soveltuvan betonin vaatimuksia on osin heikkoa, mikä saattaa tiukan hintapainotteisuuden oloissa johtaa vääräntyyppisen betonin käyttämiseen.

Raportti ei ole pelkästään kuvaus havaituista ongelmista, vaan se sisältää myös joukon ehdotuksia korjaavista toimenpiteistä, joilla betonin laatu saadaan hallintaan. Kun raportin tilaaja on Rakennusteollisuus, selvitysmiehen suositukset tullevat alalla tarkkaan luetuiksi. Myös meille ympäristöministeriössä, samoin kuin kuntien rakennusvalvonnoille, raportti on tärkeä puheenvuoro.

Selvitysmiehen raportin luettua voi vain todeta, että rakentamisen laadussa on yhä runsaasti parantamisen varaa. Eikä asia koske vain betonirakenteita.

Hyvä, että on kuitenkin mäkikyröjä, jotka kertovat niin kuin asiat ovat, jotta virheistä voidaan ottaa opiksi.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.