Mahdollisuudet Suomelle -raportti: Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen, onko Suomella siihen ratkaisuja?

RSS
28.1.2019 Hannele Pokka

Tänään julkaistiin meidän kansliapäälliköiden yhteisesti valmistelema ehdotus seuraavien vuosien avainhaasteista ja keskeisistä mahdollisuuksista tulevalla hallituskaudella: Mahdollisuudet Suomelle -raportti.

Tuoreen nk. IPCC–raportin mukaan maapallon lämpötila on noussut jo yli asteen esiteollisesta ajasta, ja mikäli kehitys jatkuu samanlaisena, 1,5 asteen raja ylitetään jo vuosisadan puoleenväliin mennessä. Ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen. Tätä suurempi lämpötilan nousu aiheuttaisi suuria vahinkoja. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kaikkien kolmen keskeisen sektorin, taakanjako-, päästökauppa- ja maankäyttösektorin yhtäaikaista ja kokonaisvaltaista tarkastelua. Päästöjen vähentäminen ja nielujen kasvattaminen ovat tässä avainasemassa. Fossiilisista polttoaineista on päästävä tulevaisuudessa eroon.

Ilmastotoimia tarvitaan nopeammin ja enemmän. Suomen tulee olla jatkossa hiilineutraali. 2020-luvulla politiikassa tehdään valinnat, jotka vaikuttavat kaikkeen ja kaikkiin, myös tulevien sukupolvien elämään. Tämä on mahdollista. Osaammeko tarttua siihen?

Ilmastonmuutoksen hillintä tulisi kytkeä julkisen talouden kestävyyden rinnalle suuntaamaan hallituksen kaikkia keskeisiä politiikkatoimia tulevina vuosina ja jopa vuosikymmeninä. Esitämme myös muita ympäristöhallintoa ja koko yhteiskuntaa koskettavia teemoja. Tällaisia ovat mm. kaupungistumista ja kestävää kasvua koskevat ehdotukset.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kytkeytyy vahvasti myös luonnonympäristön suojeluun ja hoitoon. Ilmaston lämpeneminen johtaa lajien sukupuuttoon ja luonnon köyhtymiseen. Myös ruokaturvamme on riippuvainen ympäristön ja ekosystee­mien tilasta. Luonnolla on keskeinen rooli ilmaston lämpenemisen hillinnässä myös hiilinielujen kautta.

Suomelle on hyötyä tavoitella kunnianhimoisia ilmastotavoitteita niin kansainvälisellä kuin kansallisella tasolla. Parhaimmillaan siitä hyötyvät kaikki, niin kansalaiset, yritykset kuin ympäristö, kotimarkkinat ja vientiteollisuutemme. Tulevaisuudessa kysyntä tulee joka tapauksessa suuntautumaan entistä voimakkaammin ympäristöä ja ilmastoa säästäviin tuotteisiin ja ratkaisuihin, joissa meillä suomalaisilla on jo nyt merkittävää osaamista ja yritystoimintaa. Riskinä on, että vanhaan rakenteeseen tukeutumalla ja sitä julkisesti rahoittamalla menetetään ympäristöhaasteiden ja energiamurroksen tarjoamat globaalit markkinat muille toimijoille.

Kestävän kasvun uskottava tavoittelu edellyttää johdonmukaisuutta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa. Yritystukia voidaan uudistaa tukemaan ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kestävää kehitystä. Tunnistamiamme kasvualoja ovat muun muassa liikkumisen murros hiilineutraaliuteen, monimuotoinen ja -paikkainen asuminen ja rakentaminen sekä resurssitehokas kasvu ja kiertotalous. Meidän on muutettava tapamme kuluttaa ja tuottaa hyödykkeitä.

Kaupungistuminen on megatrendi maailmalla ja Suomessakin väestö keskittyy kasvaville kaupunkiseuduille. Kaupungit ovat kasvun ja kehityksen moottoreita. Kaupungit ovat myös ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa avaintoimijoita. Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan tehokkaita toimia energiatehokkuuden, kiertotalouden ja kestävän liikkumisen vahvistamiseksi sekä sään ääri-ilmiöihin varautumiseksi kaupunkiseuduilla.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset ovat keskeisiä kumppanuuslähtöisiä valtion ja kaupunkiseutujen välisiä instrumentteja, joilla voidaan tukea mm. ilmastotavoitteiden saavuttamista eri keinoin. Näitä sopimuksia tarvitaan jatkossakin.

Ilmastopolitiikan tavoitteista on helppoa olla yhtä mieltä. Käytännön keinojen valinta on kuitenkin haastavaa. Verotus, kannustimet ja eri tuet ohjaavat osaltaan niin investointeja kuin kuluttajien toimintaa. Tuet, verot, strategiat ja ohjelmat ovat nyt osin ristiriitaisia keskenään. On kyettävä tekemään valintoja siitä, miten eri politiikkatoimet muutetaan olemassa olevan tuotanto- ja kulutusrakenteen tukemisesta enenevästi uuden luomiseen. Valittujen toimien on oltava myös sosiaalisesti oikeudenmukaisia.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.