Mitä tehdä muoville?

RSS
11.4.2016 Hannele Pokka

Muutama päivä sitten osallistuin Hollannin järjestämään kiertotalouspäivään Amsterdamissa. Tilaisuus ei ollut pelkästään seminaari EU:n jäsenmaille ja komission virkamiehille. Meidät vietiin tutustumaan yrityksiin, joille kierrättäminen tai jätteen hyötykäyttö ovat jo osa liiketoimintaa. Mieleenpainuvin taisi monelle olla muovin kalastaminen Amsterdamin kanaaleissa. Kalaretki ei ollut turha. Haveihin tarttui kymmeniä kiloja muoviroskaa. Hollannissa muoville on keksitty myös uusiokäyttöä veneiden valmistuksen raaka-aineena.

Suomessa syntyy vuosittain noin 2 miljoonaa tonnia jätettä, josta muovijätettä on 7 % eli 140 000 tonnia. Puolet kaikesta muovijätteestä, 70 000 tonnia, on pakkausjätettä. Pantilliset juomapullot ovat olleet Suomessa kierrätyksen edelläkävijöitä. Ne kierrätetään 100-prosenttisesti.

Maailmalla on erityisesti keskusteltu muovipusseista, ja monet maat ovat jo kieltäneet niiden käytön. Tämä asia on ajankohtainen myös meillä täällä Suomessa. EU:n parlamentti on ajanut tiukennuksia muovipussien käyttöön jäsenmaissa. Verrattuna moneen muuhun maahan Suomessa tilanne on hieman parempi. Kauppojen muovipussit ovat kestäviä, ja ne maksavat. Hedelmäpussien kaltaista muovijätettä tulee kuitenkin vuosi vuodelta yhä enemmän. Kaupan kassa on ohjeistettu kysymään, saako hän laittaa pakasteet muovipussiin. Erikoisliikkeissä muovikassit ovat pääsääntöisesti maksuttomia.

Olen itsekin herännyt kierrätysuskoon. Me kuluttajatkin voimme valinnoillamme vaikuttaa kehityksen suuntaan. Tunnustan silti, että yhä tulee pulmia, kun yritän päättää, mihin lajiin erilaiset kotitalouden muoviroskat kuuluvat. Kelpaako jogurttipurkki energiajakeeksi, josta tehdään biopolttoainetta? Entä mihin laitan jogurttipurkin foliokannen? Pitääkö voirasia pestä ennen kuin vien sen kierrätykseen, ja niin edespäin. Jätelaitokset ovat kiitettävästi opastaneet asiakkaitaan, mutta tarvittaisiin lisää tietoa ja kierrätyspisteitä.

Miksi muovista ollaan huolissaan?  Ensinnäkin muoviroskan määrä on jo nyt huikea. Ja se kasvaa koko ajan.

Maailman meriin päätyy muovijätettä samaan tahtiin kuin jos meriin kipattaisiin jäteautollinen joka minuutti, kertoi viime tammikuussa Davosin talousfoorumin yhteydessä kiertotaloudesta julkaistu Ellen Mac Arthur Foundationin raportti. Muovijätteen määrä ylittää kalojen määrän lähivuosikymmeninä, todennäköisesti nopeamminkin, sillä muovin määrä kasvaa, kun taas kalakannat heikkenevät.

Raportin mukaan muovin tuotanto on maailmalla kasvanut 20-kertaiseksi vuoden 1964 jälkeen. Sen odotetaan edelleen kaksinkertaistuvan seuraavien 20 vuoden aikana ja nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

95 prosenttia kaikesta muovista käytetään vain kerran ennen kuin se heitetään pois. Vain viisi prosenttia kierrätetään.

Noin 40 prosenttia muovista päätyy kaatopaikoille ja jopa kolmannes luontoon, kuten meriin. Jäljelle jäävä osuus poltetaan, mikä tuottaa energiaa, mutta samalla kasvihuonekaasuja ja saasteita.

80 prosenttia muovijätteestä tulee maalta. Suurimmat syypäät ovat kaatopaikat, teollisuus ja likavedet sekä ihmiset, jotka heittävät roskansa mereen ja rannoille. Loput 20 prosenttia on peräisin merenkulusta, offshore-teollisuudesta ja kalastuksesta.
Tuuli ja virtaukset kuljettavat muovin valtameriin, joissa se ajautuu merivirtojen keskellä oleviin jätepyörteisiin.

Merellä auringon ultraviolettisäteily, tuuli ja aallot hajottavat muovin pieniksi hiukkasiksi, joiden koko on 1–5 millimetriä.

Mikromuovisoppa kerääntyy jätepyörteiden ympärille niin, että sitä ei voi silmin erottaa. Suurin osa muovista on vedenpinnan alla. Merialueiden, joilla on runsaasti hajonnutta muovia, pinta-ala on yhtä suuri kuin Afrikan.

Mikromuovia ja sen pinnalle tarttuneita ympäristömyrkkyjä kertyy merten eliöstöön ja sitä kautta eteenpäin ravintoketjussa. Muovien pehmennysaineet, öljyjäämät ja palamisenestoaineet päätyvät lopulta isoihin kaloihin ja sitä kautta myös ihmisten vatsaan.

Kalifornian yliopiston tutkijoiden raportin mukaan ihmisten syömästä kalasta on jo löytynyt muovia ja tekstiilejä.

Saksalaisen Alfred Wegener -instituutin tutkijat julkaisivat viime syksynä raportin muovihavainnoista Barentsin merellä. Tutkijat ennakoivat, että muovin määrä tulee arktisilla merialueilla kasvamaan napajäiden sulaessa ja meriliikenteen lisääntyessä.

Muovi on oikeasti paha juttu sekä luonnolle että ihmisille. Muoviroskan poistamiseksi sekä lainsäädännön että teknologian keinoin pitää toimia nyt.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.