Saamelaiskäräjälaki lausunnolla

RSS
9.8.2018 Hannele Pokka

Esitysluonnos uudeksi saamelaiskäräjälaiksi oli lausuntokierroksella kesähelteillä. Ympäristöministeriössäkin tutustuttiin ehdotukseen ja lausunto annettiin viime viikolla.

Lakiluonnoksen yleisenä tavoitteena on parantaa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ja saamelaiskäräjälain toimintaedellytyksiä. Tavoitteet noudattavat Suomen hallitusten linjaa saamelaisten oikeuksien kehittämisessä.

Tällä hetkellä moneen erityislainsäädäntöön sisältyy säännöksiä, jotka koskevat yhteistyötä saamelaiskäräjien kanssa tai saamelaisten olojen heikentämiskieltoja. Tällaisia säännöksiä on mm. vesilaissa, kaivoslaissa, ympäristösuojelulaissa ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta annetusta laissa. Sen sijaan varsin tuoreesta metsähallituslaista ”saamelaispykälä” puuttuu.

Lakiehdotuksen todennäköisesti keskustelluin kohta tulee olemaan ehdotus, kenellä on oikeus tulla merkityksi saamelaisten vaaliluetteloon. Tähän kysymykseen emme ympäristöministeriössä ottaneet kantaa, koska asia on viime kädessä poliittinen kysymys.

Sen sijaan ehdotuksen uudet säännökset nykyisen saamelaiskäräjälain 9 §:ään sisältyvän neuvotteluvelvoitteen kehittämisestä luimme tarkkaan. Neuvotteluvelvoitetta ehdotetaan muutettavaksi yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteeksi. Viranomaiset ja muut julkisia hallintotehtäviä hoitavat jatkossa neuvottelevat saamelaiskäräjien kanssa saamelaisten kotiseutualueella toteutettavista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä.

Vaatimus pyrkimyksestä yhteisymmärrykseen ei kuitenkaan tarkoita, että hanke ja toimenpide voidaan toteuttaa vain saamelaiskäräjien suostumuksella. Ehdotuksen perustelujen mukaan saamelaiskäräjät eivät voi estää viranomaista päättämästä sen toimivaltaan kuuluvaa asiaa.

Lakiluonnoksessa ehdotetaan myös, että yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite laajennettaisiin koskemaan merkittäviä ja laajakantoisia lupa-asioita. Tällä hetkellä aluehallintovirastot pyytävät lausunnon ympäristönsuojelu- tai vesilupa-asiassa saamelaiskäräjiltä. Sama käytäntö lienee myös TUKES:in käsittelemissä kaivosluvissa. Kaavoituksen osallistamismenettelyt koskevat myös saamelaiskäräjiä.

Luonnoksessa ei ole arvioitu sitä, millaisia vaikutuksia esimerkiksi käsittelyaikoihin yhteistoiminta- ja neuvottelumenettelyn laajentamisesta lupa-asioihin on. Tällainen arvio olisi hyvä tehdä, kun hallituksen esitystä viimeistellään oikeusministeriössä. Olisi myös hyvä tunnistaa yhteydet erityislainsäädäntöön, jossa, kuten edellä olen kuvannut, jo nyt on saamelaisten oikeuksien turvaamista koskevia säännöksiä.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.