Tenojoen kalastussäännöt muuttuvat

RSS
1.8.2016 Hannele Pokka

Kesälomalla kävin Utsjoella. Lohenpyynnin sijaan kuuntelin paikallisten mielipiteitä muutoksen alla olevasta Tenojoen kalastussäännöstä. Tulivat vanhat muistot mieleen, kun eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenenä jouduin ottamaan kantaa edellisiin Tenon säännön muutoksiin 1980-luvulla.

Suomen ja Norjan valtuuskunnat pääsivät kesän alussa sopuun Tenojoen uusista kalastussäännöksistä vuodesta 2017 alkaen. Suomen puolella neuvotteluista on vastannut maa- ja metsätalousministeriö, Norjassa puolestaan ympäristöministeriö.

Tenon kalastusta rajoitetaan tuntuvasti vuodesta 2017 alkaen. Uusi kalastussääntö lyhentää kalastuskautta molemmista päivästä ja jokialueen kaikkia kalastusmuotoja rajoitetaan nykyisestä tuntuvasti. Kalastusrajoituksilla pyritään turvaamaan Tenon lohikantojen elpyminen kestävälle tasolle.

Kalastussäännökset ovat osa uutta Tenon kalastussopimusta, jonka tekninen valmistelu on vielä kesken. Sopimus aiotaan allekirjoittaa ensi vuonna.

Uuden sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan eduskunnan hyväksymisen jälkeen ennen vuoden 2017 kalastuskautta. Eduskunta voi neuvotellun sopimuksen vain hyväksyä tai hylätä.

Tenojoen uuden kalastussäännön taustalla on erityisesti latvajokien lohikantojen tilan merkittävä huonontuminen. Lohitutkijat ovat jo pitkään sanoneet, että Tenon kalastus verottaa liian tehokkaasti kolmen merivuoden naaraslohia. Jotta Atlantin lohen tärkeän lohijoen, Tenon  lohikannat voivat elpyä, kalastusta on rajoitettava.

Suomi ja Norja neuvottelivat nykyisen kalastussäännön muuttamisesta useita vuosia. On hyvä muistaa, että kalastusrajoituksia, kun ne kerran on molemmissa valtioissa hyväksytty, voidaan myöhemmin muuttaa vain valtioiden välillä yhteisesti sopimalla.

Tenojoen nykyinen kalastussääntö on vuodelta 1990. Sääntöehdotukset on aina käsitelty eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, sillä Tenojoen Suomen puoleiset vedet ovat yksityisten, pääasiassa saamelaisten omistuksessa olevien tilojen vesialueita. Lohen pyynti on myös tärkeä osa alueen saamelaista elämänmuotoa ja kulttuuria. Kalastusmatkailu puolestaan on tärkeä tulonlähde Utsjoella.

Tälläkin kertaa eduskunnan perustuslakivaliokunta joutunee pohtimaan, ovatko ehdotetut rajoitukset perustuslaissa turvatun omaisuuden suojan kanssa sopusoinnussa ja millaisia vaikutuksia säännöllä on saamelaiskulttuuriin.

Kommentit (3 kommenttia)
Toni K. Laine
1.8.2016
klo 13.35
Kiitos kansliapäällikkö Pokalle merkittävän asian esiin nostamisesta! Kansliapäällikkö Pokka on aiheellisesti huolissaan. Esitetty sopimusluonnos olisi katastrofi Utsjoen kunnalle sekä laajemmalti myös Inarin kunnalle. Jostain käsittämättömästä syystä
neuvotteluissa ei ole pyritty saamaan esim. turistikalastuksen osalta ratkaisua saaliskiintiöiden (esim. 1 lohi/kalastusvuorokausi) kautta, vaan täysin riittämättömiksi jäävien lupakiintiöiden kautta. Nykyaikainen turistikalastaja ei välttämättä halua ottaa
saaliikseen kaikkia saamiaan lohia ja turistit saapuisivat samalla tavalla nauttimaan yöttömästä yöstä ja Tenon kauniista ympäristöstä. Nykysopimusluonnos on myös johtamassa lukuisiin lopettamisiin matkailun parissa toimivien paikallisten keskuudessa. Nyt
olisikin tärkeää, että Suomessa asia nostettaisiin ylempien virkamiesten pöydälle, sillä valitettavasti neuvottelijoiden kokonaisvaltaista ymmärrystä nykyaikaisesta elämyskalastuksesta sekä paikallistalouden toiminnasta on syytä epäillä.
Miikka Aho
23.8.2016
klo 8.45
Tavoitteena on Tenon lohikannan tilan parantaminen. Tavoitteen tulisi olla yhteinen koki Tenon. Miksi Tenon vuonon suulla ja huonon suulla tapahtuvaa norjalaisten lohen kalastusta ei olla rajoittamassa? Jos näitäkin rajoitettaisiin tasapuolisesti ei jokialueen
kalastusta tarvitse rajoittaa näin rajusti. Lisäksi ihmetystä herättää miksi uudessa kalastussääntö ehdotuksessa ei ole saaliskiintiöitä eri kalastusmuodoille. Jos olisi voisi kalastusturismi elinkeinoa edelleen jatkaa kannattavasti.
KalaEetu
3.10.2016
klo 23.35
Ensiksi, Norjalaiset eivät kalasta juurikaan Tenojoella vaan latvavesillä, jonne nyt tämän vuoksi nousee enemmän lohia ja niiden kalastusta ei rajoiteta mitenkään. Virkamiehiämme viedään taas kuin litran mittaa jälleen. Koska Suomen puolella näitä latvavesiä
on vähän, tämä sataa suoraan Norskien laariin. Toiseksi tuo Tenovuonon suulla pörräävä jatkuvasti kasvava ja kehittyvä kalastuslaivasto pitää huolen siitä että he huolehtivat ettei parannusta ole tulossa. Saaliskiintiöihin ja lupien määriin, tulee ehdottomasti
sitoa Tenovuonon kalastusalusten saaliskiintiö mukaan, joka vaikuttaa vähintään 50% kalojen nousulukumäärään ensimmäisen merivuoden jälkeen.